Kirkkohallituksen kansliapäällikkö kiittelee uutta hallitusohjelmaa kirkon arvojen mukaiseksi
Uusi hallitusohjelma julkistettiin maanantaina 3. kesäkuuta. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva

Uusi hallitusohjelma julkistettiin maanantaina 3. kesäkuuta. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö kiittelee uutta hallitusohjelmaa kirkon arvojen mukaiseksi

Kirkko voi nostaa esiin yhteiskunnan epäkohtia, mutta sillä ei ole ratkaisuja poliittiseen päätöksentekoon, sanoo Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna arvioi, että Antti Rinteen johtaman hallituksen hallitusohjelma vastaa kohtalaisesti myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tavoitteita.

Viime syksynä kirkko hyväksyi hallitusohjelmatavoitteen, jossa Suomen evankelisluterilainen kirkko kirjaa näkemyksiä, joita se pitää suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeinä.

– Monet kirkon esille nostamat asiat on huomioitu Rinteen hallitusohjelmassa, ja lisäksi ohjelmassa on sellaista arvopohjaa, joka vastaa kirkossa esillä pidettyjä asioita, Huokuna sanoo.

Hänen mukaansa hallitusohjelmassa ei myöskään ole mitään sellaista, mitä kirkon olisi vaikea niellä.

– Ei ainakaan ensi lukemalta, Huokuna toteaa.

Hän korostaa, että kirkko itse ei ole politiikan osapuoli.

– Emme astu poliittisen päätöksenteon reviirille. Emme esitä hallitukselle tavoitteita esimerkiksi ilmaston suhteen, koska kaikki ovat ymmärtäneet tämän asian tärkeyden. Nostimme hallitusohjelmatavoitteessa esiin vain niitä kohtia, joista meillä itsellämme on ensi käden tietoa, Huokuna sanoo.

Kirkon hallitusohjelmatavoite peräänkuuluttaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia sekä Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattamista.

Kirkon hallitusohjelmatavoite on kahdeksankohtainen asiakirja. Siinä korostuvat muun muassa lapsiperheiden köyhyys sekä tarve kehittää saattohoitoa. Lisäksi kirkon hallitusohjelmatavoite peräänkuuluttaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia sekä Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattamista. Pekka Huokunan mielestä hallitusohjelma ottaa nämä asiat hyvin huomioon.

– Hallitusohjelmassa todetaan, että köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin. Hallitus aikoo puuttua asiaan määrätietoisesti ja lupaa toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallituskauden aikana, Huokuna arvioi.

Hänen mukaansa hallitus on myös aikeissa kehittää saattohoitoa.

Omassa hallitusohjelmantavoitteessaan kirkko esittää huolensa myös turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisesta. Huokunan mukaan uusi hallitus on ottanut tämän huomioon.

Kansliapäälllikö Pekka Huokunan mielestä on luontevaa, että kirkko kommentoi hallitusohjelmaa. Kuva: Aarne Ormio/Kirkon kuvapankki

Kansliapäälllikö Pekka Huokunan mielestä on luontevaa, että kirkko kommentoi hallitusohjelmaa. Kuva: Aarne Ormio/Kirkon kuvapankki

– Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edistämään yhteisten ihmisoikeuksia kunnioittavien eurooppalaisten turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevien ratkaisujen muodostumista. Pyrkimyksenä on oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken, Huokuna sanoo.

Hallitusohjelmassa nostetaan myös esiin turvapaikkaprosessin sujuvuus ja perusoikeuksien toteutuminen. Samoin siinä luvataan pitää kohtuullisena vaatimukset siitä, millainen näyttö riittää vakuuttamaan turvapaikan saamiseksi.

– Hallitusohjelma linjaa, että jatkossa turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä, Huokuna toteaa.

”Emme neuvo päättäjiä”

Pilapiirtäjä Kari Suomalainen loi kypäräpäisen papin hahmon, joka korosti mielikuvaa kirkosta oikeistolaisena organisaationa. Onko aikamme evankelisluterilainen kirkko muuntunut demarikirkoksi?

– Kirkko ei ole sellainen toimija, jossa olisi vain yksi näkökulma asioihin. Seurakuntien arjen todellisuudessa elää monia kantoja. Mielestäni kysymys on laajemmin suomalaisen yhteiskunnan arvopohjasta ja ihmiskäsityksestä, jotka heijastuvat keskustelussa eri puolueitten puheenvuoroissa, Huokuna sanoo.

Hänen mielestään on luonnollista, että kirkko osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jos Suomessa olisi valtionkirkko, hallitusohjelmakin olisi Huokunan mukaan kirkon oma poliittinen näky.

– Olemme valtiovaltaan nähden erillinen organisaatio, ja juuri siitä syystä haluamme nostaa keskusteluun meille tärkeitä asioita. Kirkko voi hyvin osallistua keskusteluun, mutta emme neuvo keinoja asioissa, jotka eivät kuulu osaamiseemme, Huokuna korostaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi