Kirkko haluaa nuorten matalan kynnyksen terapiatuen seuraavaan hallitusohjelmaan
Kirkon hallitusohjelmatavoitteet ottavat kantaa myös perusturvan tasokorotuksen ja ilmastonmuutosta hillitsevän elämäntavan puolesta.
Perusturvan tasoa on nostettava sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Sosiaaliturvajärjestelmästä pitää myös tehdä nykyistä yksinkertaisempi, moninaiset elämäntilanteet paremmin huomioiva ja aktiivisuuteen kannustava.
Näin linjataan evankelis-luterilaisen kirkon julkaisemissa hallitusohjelmatavoitteissa, jotka on laadittu kevään eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluita varten. Kirkko on julkaissut kaikkiaan seitsemän ehdotusta tulevan hallitusohjelman sisällöksi sekä niiden perustelut.
Ehdotuksista neljä muistuttaa teemoiltaan tavoitteita, jotka kirkko julkaisi kevään 2019 eduskuntavaalien alla. Neljä vuotta sitten kirkko halusi, että lapsiperheköyhyyden poistamisen nostetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen painopisteeksi. Edellisistä hallitusohjelmatavoitteista tuttuja teemoja ovat myös tasapainoinen aluekehitys, uskonnonvapauden turvaaminen monikulttuurisessa Suomessa sekä kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Bruttokansantuotteen mittaaminen ei enää riitä
Ilmastonmuutosta hillitsevän kestävän elämäntavan edistäminen palasi kirkon tavoiteohjelmaan kahdeksan vuoden takaa. Uusina teemoina kirkon hallitusohjelmatavoitteisiin nousivat nuorten hyvinvoinnin turvaaminen ja uskontolukutaidon vahvistaminen.
Kirkon näkemyksen mukaan nuorella on oltava mahdollisuus matalan kynnyksen terapiatukeen jokaisessa kunnassa. Kirkko ottaa myös kantaa uskonnonopetuksesta käytävään keskusteluun linjaamalla, että koulujen tulee tarjota jatkossakin yleissivistävää opetusta, joka antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden ymmärtää omaa uskontoaan sekä oppia muista uskonnoista ja katsomuksista.
Ilmastotavoitteen yhteydessä kirkko ajaa sosiaaliseen hyvinvointiin ja ekologiseen kestävyyteen liittyvien tekijöiden nostamista bruttokansantuotteen ja työllisyyden rinnalle onnistuneen politiikan mittareiksi.
Pienen ihmisen asia ei välttämättä ole kovin monen muun vaalivaikuttajan listalla.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna kertoo, että hallitusohjelmatavoitteiden pohtiminen aloitettiin alkukesällä 2022 noin viiden hengen porukalla.
– Keskusteluissa katsottiin sitä, mitä ajassa liikkuu ja mihin nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota. Pandemia ja Euroopassa käytävä sota näkyvät siinä, että turvallisuuden ja vakauden teemat painottuvat, Huokuna sanoo.
Pandemian ja sodan lisäksi hallitusohjelmatavoitteiden perusteluissa mainitaan ilmastonmuutoksen, luonnonmullistusten, ruokakriisin sekä kuluttajahintojen ja korkotason nousun tuomat haasteet yhteiskunnan vakaudelle.
Tavoitteet nousevat seurakuntien tekemästä työstä
Pienessä työryhmässä syntynyt pohjapaperi annettiin Kirkkohallituksen johtoryhmälle, ja hallitusohjelmatavoitteiden luonnos valmistui elokuun puolivälissä. Tämän jälkeen tavoitteita käsiteltiin piispainkokouksessa ja Kirkkohallituksen täysistunnon iltakoulussa.
Näiden keskustelujen pohjalta syntyi lopullinen versio, jonka Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi 23. syyskuuta. Sen jälkeen hallitusohjelmatavoitteet lähetettiin kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajille ja puoluesihteereille.
– Puolueiden suunnalta on tullut melko laimeasti yhteydenottoja, mutta jokunen kuitenkin. Aikaisempina vuosina kirkko on saanut tavoitteitaan hallitusohjelmiin aika hyvin, kansliapäällikkö Pekka Huokuna arvioi.
Kirkon hallitusohjelmatavoitteet nousevat Huokunan mukaan siitä, mistä asioista kirkolla on todellista tietoa ja asiantuntemusta seurakunnissa tehtävän työn pohjalta.
– Alueellinen eriarvoisuus näkyy monen seurakunnan kohtaamassa arkitodellisuudessa. Sama pätee suomalaiseen vähäosaisuuteen, joka tulee vastaan diakoniatyössä. Pienen ihmisen asia ei välttämättä ole kovin monen muun vaalivaikuttajan listalla.
Lue kirkon hallitusohjelmatavoitteet ja niiden perustelut täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkkohallitus lausunnossaan: hallituksen esittämät leikkaukset rikkoisivat perustuslakia ja uhkaisivat nostaa hautausmaksuja
AjankohtaistaKirkkohallituksen kansliapäällikön Pekka Huokunan mukaan leikkaukset asettaisivat kirkkoon kuuluvat epäreiluun asemaan.