Kirkolliskokous kokoontui Turussa 4.-8. marraskuuta ja päätti esittää valtioneuvostolle lakimuutosta, joka vaikuttaisi siihen, mitä hautaus kirkon jäsenelle maksaa.
Kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle hautaustoimilain pikaista uudistamista – laissa pitäisi olla mahdollisuus huomioida kirkon jäsenyys
Turussa kokoontunut kirkolliskokous hyväksyi myös kirkon sisäisen rahanjaon uuden mallin, johon tulee kahden vuoden siirtymäaika.
Kirkolliskokous lähettää valtioneuvostolle kannanottonsa esitetystä kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin tarkoitetun valtion rahoituksen leikkauksesta. Siihen kuuluu myös esitys hautaustoimilain välittömästi uudistamisesta. Erityisesti tulisi muuttaa hautaustoimen maksuja koskevaa osuutta. Tällä hetkellä kirkon jäsenet maksavat hautauksesta saman hinnan kuin muutkin, sillä lain mukaan maksujen pitää olla kaikille samat.
”Kun valtion rahoitus ei enää kohtuullisella tasolla korvaa seurakuntien yhteiskunnallisia tehtäviä, tulisi hautaustoimen maksuja määrättäessä myös lain sanamuodon mukaan voida ottaa huomioon seurakunnan jäsenyys”, talousvaliokunnan mietinnössä todetaan.
Hallitus on esittänyt, että kirkon lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen saamaa rahoitusta leikattaisiin 19,6 miljoonalla eurolla. Tämä vaikuttaisi erityisesti hautaustoimeen, johon suurin osa kirkon saamasta valtionavustuksesta kuluu. Kirkolliskokouksen kannanoton mukaan kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen esitetty leikkaus rikkoisi perustuslakia. Se myös heikentäisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää toimintaa ja uhkaisi nostaa hautaustoimen maksuja jopa noin 400–1000 eurolla.
Toinen kirkolliskokouksen pohdittavana ollut asia liittyi siihen, miten valtionrahoitus kirkon sisällä jaetaan. Kirkolliskokous hyväksyi tällä viikolla Kirkkohallituksen esittämät uudet valtionrahoituksen jakoperusteet osana taloussuunnitelmaa. Talousvaliokunnan esityksestä asiassa otetaan kuitenkin käyttöön kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana mallia tarkastellaan ja sitä korjataan tarpeen vaatiessa.
Valtion rahoitus jaetaan seurakunnille vuonna 2025 niin, että nykyisiä kunnan väkilukuun perustuvia jakoperusteita käytetään 50 prosentin painoarvolla ja Kirkkohallituksessa valmisteltuja uusia jakoperusteita 50 prosentin painoarvolla. Uudet jakoperusteet ottavat paremmin huomioon kunnan asukasluvun lisäksi kuolleiden ja haudattujen määrät sekä suojeltujen rakennusten määrään perustuvan kulttuuriperintöindeksin. Kirkkohallituksen esityksestä poiketen kirkolliskokous päätti, että myös vuonna 2026 käytetään samoja jakoperusteita kuin vuonna 2025.
Uskon, että kansan enemmistön mielestä tässä tapahtuu vääryys.
Kirkon sisäisestä rahanjaosta käytiin kirkolliskokouksen täysistunnossa pitkä keskustelu, sillä seurakuntataloudet ovat erilaisissa tilanteissa eikä sama malli hyödytä kaikkia. Korson kirkkoherra, kirkolliskokousedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Tuomas Antola on tyytyväinen ratkaisuun.
– Siirtymäaika ja mallin arviointi ja tarkastelu sen aikana tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseudulla hautausmaksujen korotuspainetta ei lisätä kohtuuttomasti. Tämä on kompromissiratkaisu, joka estää pahimman korotuspaineen, Tuomas Antola sanoo.
– Uskon, että tämä oli tässä kohtaa paras mahdollinen tulos. Jokainen on tullut vastaan ja tässä on pyritty huomioimaan erilaiset seurakuntataloudet eri puolilla maata.
Pääkaupunkiseudulla erityispiirteenä on ollut se, että kuntien asukasluvut ovat olleet kasvussa ja ne kasvavat edelleen. Tämä on lisännyt investointipainetta hautaustoimeen.
– Hautapaikkaoikeus perustuu kotikuntaan. Sen takia väkiluku on rahanjaossa tärkeä kriteeri. Varautuminen tapahtuu sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on asukkaita ja mikä se väestöennuste on, Antola sanoo.
Hautaustoimilain nopeaa muutosta Antola pitää tarpeellisena oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
– Näen, että hautaustoimilakiin pitäisi saada vaikutettua sen takia, etteivät kirkon jäsenet kokisi tilannetta epäoikeudenmukaiseksi. Tällä hetkellä hautausmaksun tulee olla sama jäsenelle ja kirkkoon kuulumattomalle tai jonkun muun uskonnon edustajalle. Ei voi oikein välttyä epäoikeudenmukaisuuden tunteesta. Uskon, että kansan enemmistön mielestä tässä tapahtuu vääryys.
Määräenemmistösäännöksen muuttaminen etenee
Turussa kokoontunut kirkolliskokous käsitteli myös määräenemmistösäännöksen muuttamista yleisvaliokunnan mietinnön pohjalta. Nykyisen mallin mukaan asioiden hyväksyntä kirkolliskokouksessa tarkoittaa sitä, että asiaa kannattaa kolme neljäsosa kirkolliskokousedustajista. Esitys oli, että jatkossa riittäisi kahden kolmasosan hyväksyntä.
Kirkolliskokous äänesti määräenemmistön lieventämisestä kahteen kolmasosaan nykyisen kolmen neljäsosan sijaan. Ehdotus lieventämisestä sai 56 ääntä, kun taas nykyisen kolmen neljäsosan määräenemmistön säilyttämisen puolesta äänesti 43 edustajaa. Näin ollen kirkkohallituksen valmisteluun etenee ehdotus, jossa kirkkolain edellyttämänä määräenemmistö muuttuisi kahteen kolmasosaan äänistä.
Kirkolliskokous päätti lisäksi antaa Kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella lainsäädännön muutokset, joiden jälkeen kirkolliskokouksen päätöksissä määräenemmistö vaaditaan asioissa, jotka koskevat raamatunkäännöstä, kristinoppia, virsikirjaa tai kirkkokäsikirjaa. Myös kirkon uskoa ja oppia koskevat päätökset tai niihin pohjautuvat periaatteelliset kannanotot edellyttäisivät määräenemmistöä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eduskunta hyväksyi kirkon saaman rahoituksen leikkaamisen – ”Olemme luonnollisesti pettyneitä tilanteeseen”, sanoo kirkkoneuvos
AjankohtaistaAsiaa käsitelleessä hallintovaliokunnassa kansanedustajat kolmesta eri puolueesta jättivät aiheesta vastalauseen.
