Juuret Lehtisaaressa. Laura Mattila toivoo, että lapset Rasmus ja Lotta Mäkinen saavat kasvaa perheen nykyisessä kodissa.
Kirkon mailla asuminen kallistuu Lehtisaaressa
Seurakunnat suunnittelevat Lehtisaareen tontinvuokrien korotuksia, jotka viisinkertaistaisivat Laura Mattilan perheen tontinvuokran. Mattila soimaa korotuksia ahneiksi, seurakunnat korostavat käyttävänsä rahoja esimerkiksi köyhimpien diakoniatyöhön.
Kun Laura Mattila ja Kalle Mäkinen ostivat Lehtisaaresta asunnon viisi vuotta sitten, talon sijainti Helsingin seurakuntayhtymän vuokratontilla ei hirvittänyt.
– Tiesimme, että tontinvuokra tulisi nousemaan. Emme uskoneet, että korotus olisi näin hurja, Mattila kertoo.
Nelihenkisen perheen 84 neliön kerrostalokolmio sijaitsee keskellä Lehtisaarta. Nyt asunnon tontinvuokra on kuukaudessa 1,11 euroa neliömetriltä eli yhteensä noin 93 euroa. Helsingin seurakuntayhtymä suunnittelee Lehtisaaressa omistamiensa tonttien vuokriin vuoden 2020 alussa korotuksia, jotka nostaisivat Mattilan perheen tontin vuokran noin viisinkertaiseksi. Sitä pitäisi maksaa 5,74 euroa neliöltä, yhteensä 482 euroa kuussa.
– En tiedä, mistä revimme sellaiset rahat, saati sitten joku eläkeläinen. Tilanne on ahdistava. Tuntuu oudolta puhua ahneutta vastaan, kun vastapuolena on kirkko, johon itsekin kuulun, Mattila sanoo.
Valtaosa Lehtisaaren maista on Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien omistuksessa. Seurakunnat saivat alueen testamenttilahjoituksena 1500-luvulla. Lahjoittajan henkilöllisyys on painunut historian hämäriin.
Helsingin seurakuntayhtymä omistaa maista kolmanneksen, Vantaan seurakuntayhtymä kaksi kolmannesta. Tontinvuokrasopimuksia on yhteensä parikymmentä.
Vehreä saari säilyi luonnontilassa 1960-luvulle saakka, jolloin sinne rakennettiin kerros- ja rivitaloja. Seurakunnat vuokrasivat tontit asunto-osakeyhtiöille. Sopimukset umpeutuvat vuonna 2019.
Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo, että Lehtisaaren tontinvuokrat ovat jääneet selvästi jälkeen markkinatasosta toisin kuin muilla seurakuntien asuintonteilla. Elinkustannusindeksiin sidottuja korotuksia ei ole tehty täysimääräisinä. Vantaan seurakunnilla on sama tilanne.
– Lehtisaari on muuttunut syrjäisestä arvostetuksi alueeksi. Ymmärrän, ettei vuokrankorotus ole kenellekään miellyttävä asia. On meidänkin kannaltamme hankalaa, että vuokrat ovat jääneet niin paljon jälkeen, Heinonen sanoo.
Tontinvuokrien laskentaperusteena käytetään rakennusoikeusneliöiden markkina-arvoa. Vuokran lähtökohtana on siitä laskettu vuotuisen tuoton osuus. Heinonen ei halua kommentoida vielä korotusten tarkkoja määriä. Uusista sopimuksista neuvotellaan ensin taloyhtiöiden hallitusten kanssa ja yhteinen kirkkovaltuusto päättää niistä ensi syksynä.
– Kohtelemme kaikkia vuokralaisia samoilla periaatteilla. Vuokrissa on ollut eroja. Joissakin tapauksissa vuokra moninkertaistuu, hän sanoo.
Lehtisaareen muuttaessaan Laura Mattila ja Kalle Mäkinen halusivat luoda pitkäaikaisen kodin ja kasvattaa perheelle juuret sen ympäristöön.
– Ihastuimme valoisaan asuntoon ja rauhalliseen alueeseen lähellä luontoa. Paikka on kotoisa, ja olemme tutustuneet ihmisiin, Mattila kertoo.
Pihalla on leikkipaikka, jossa kuusivuotias Lotta Mäkinen ja puolitoistavuotias Rasmus Mäkinen viihtyvät. Päiväkoti sijaitsee vain parinsadan metrin päässä.
Laura Mattilaa ärsyttää se, että Lehtisaarta pidetään rikkaiden asuinalueena. Viereisten Kuusisaaren ja Kaskisaaren varakkaat asukkaat nostavat alueen keskitulon lähes Helsingin kärkeen. Mattila on toimittaja ja hänen miehensä työskentelee pankissa.
– Talossamme asuu aivan tavallista väkeä, kuten keskituloisia lapsiperheitä, työssäkäyviä ja eläkeläisiä. Jos esitetyt hinnat toteutuvat, pelkään, että moni joutuu muuttamaan kotoaan, Mattila sanoo.
Mattilan perheelle uusi tontinvuokra voi olla liian iso paukku noin 400 euron yhtiövastikkeen, putkiremontista koituneen rahoitusvastikkeen ja asuntolainan päälle.
– En edes halua ajatella muuttoa tai sitä, miten saisimme asunnon kaupaksi. Siinä tulisi isoja muutoksia tulevaisuudensuunnitelmiimme.
Vuokrankorotuksista käydyssä julkisessa keskustelussa seurakuntia on moitittu siitä, että ne rahastavat lahjaomaisuudellaan. Toiset ovat olleet sitä mieltä, ettei seurakuntalaisten yhteisellä maalla kuulu asua muita alueita halvemmalla.
– Lahjoittaja on tarkoittanut, että omaisuuden tuottoa käytetään seurakuntien toiminnan hyväksi. Siksi meidän tulee hoitaa omaisuutta hyvin. Jos emme nostaisi vuokria käypään tasoon, toimisimme väärin seurakuntalaisia kohtaan, Kai Heinonen sanoo.
Heinonen korostaa, että taloyhtiöiden kanssa on ryhdytty neuvotteluihin hyvissä ajoin.
– Haluamme järkevän ja kohtuullisen ratkaisun, joka ottaa huomioon myös asukkaiden intressit, hän sanoo.
– Asuinkustannukset ovat monilla muutenkin korkeat. Täytyy kuitenkin muistaa, että putkiremontin ajankohta ja siitä johtuvat kustannukset perustuvat asuntoyhtiöiden omiin päätöksiin.
Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen kertoo, että seurakuntayhtymä on tehnyt viime vuosina taloyhtiöille useita tarjouksia vuokrankorotuksista. Taloyhtiöt ovat halunneet odottaa, kunnes sopimukset umpeutuvat.
– Tämän vuoksi korotukset tulevat nyt suurina. Se on valitettavaa, mutta tähän saakka tonteilla on saanut asua todella edullisesti, Turunen sanoo.
Heinosen ja Turusen mukaan tontinvuokrat ovat seurakunnille merkittävä tulonlähde. Tiukka talous tekee tasaisen ja ennustettavan tuoton entistä tärkeämmäksi.
– Tuotolla pyöritetään seurakuntien ydintoimintaa, kuten lapsi- ja nuorisotyötä sekä diakoniatyötä. Meidän pitää pystyä auttamaan niitä, jotka apua tarvitsevat, Turunen sanoo.
Myös Helsingin kaupunki päätti viime keväänä nostaa noin 170 tontin vuokria. Kaupungin suunnittelemat korotukset ovat pieniä verrattuna Laura Mattilan ja Kalle Mäkisen taloyhtiön saamaan ehdotukseen.
Kaupungin 1950-luvulla solmituissa sopimuksissa tontinvuokran vaikutus huoneiston asuinkustannuksiin on noin 0,10–0,20 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Kymmenen vuoden siirtymäajan kuluttua maanvuokran vaikutus asuinkustannuksiin on 1,34–2,91 euroa neliöltä. Kalleinta on Taka-Töölössä. Uusi vuokrataso on määritetty suhteessa kunkin alueen kiinteistöjen markkinahintatasoon.
Seurakuntien kiinteistöjohtajat painottavat, että myös Lehtisaaressa vuokrankorotukset tulevat perustumaan maan käypään markkina-arvoon. Kai Heinonen huomauttaa, että Helsingin kaupunki alueen selkeästi suurimpana maanomistajana huomioi maanvuokrasopimuksissaan asuntopoliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteensa. Kaupunki käyttää maanvuokrasopimuksissaan vuokran laskennan perusteena markkinatasoa alempaa rakennusoikeusneliön arvoa ja tyytyy pienempään tuottoprosenttiin kuin muut maata vuokraavat maanomistajat pääkaupunkiseudulla.
Asukas Laura Mattila vetoaa kirkon päättäjiin Helsingissä:
– Jos he hyväksyvät esityksen, he hyväksyvät samalla sen, että vain rikkailla on varaa asua seurakuntien mailla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
