null Salailua, jättikorotuksia ja kaksi vastakkaista näkemystä – toimiiko kirkko reilusti Lehtisaaressa?

Lehtisaaren asukkaat ry:n puheenjohtaja Matti Sadeniemi uskoo, että kirkon vuokrankorotukset pakottavat monet lehtisaarelaiset myymään kotinsa.

Lehtisaaren asukkaat ry:n puheenjohtaja Matti Sadeniemi uskoo, että kirkon vuokrankorotukset pakottavat monet lehtisaarelaiset myymään kotinsa.

Salailua, jättikorotuksia ja kaksi vastakkaista näkemystä – toimiiko kirkko reilusti Lehtisaaressa?

Kirkko on nostamassa Lehtisaaren maavuokria jopa kuusinkertaisiksi. Asukkaiden mukaan korotus on liioiteltu ja valmisteltu tahallaan salassa.

Ei Matti Sadeniemi tätä osannut odottaa.

Sadeniemi on Lehtisaaren asukkaat ry:n puheenjohtaja. Hän osti reilut neljä vuotta sitten vaimonsa kanssa asunnon Lehtisaaresta. Myyjä oli Vantaan seurakuntayhtymä, jonka vuokramailla rakennus sijaitsee.

– Totta kai tiesin, että tämä on vuokramaata ja arvasin, että kun vuokrasopimus umpeutuu, tulee myös vuokrankorotus, Sadeniemi kertoo. Hän istuu pöydän ääressä kotonaan, noin sadan neliömetrin asunnossa Lehdesniityntiellä. Vaimo ja lapset ovat poissa kotoa.

– Mutta sitä en odottanut, että kirkko pelaisi näin kyynistä ja raakaa peliä. Olin varmaan sinisilmäinen. Moni muukin oli.

Lehtisaari on Munkkiniemen kaupunginosaan kuuluva 1 200 asukkaan lähiö. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat saaresta suurimman osan, ja valtaosa asuinrakennuksista on yhtymien vuokramailla.

Vuokrasopimukset on tehty 1960–70-luvulla, ja ne ovat umpeutumassa vuonna 2019.

Uusista sopimuksista on syntynyt valtava riita, jonka yhtenä osapuolena ovat Lehtisaaren asukkaat ja toisena seurakuntayhtymät.

Seurakuntayhtymien mukaan Lehtisaaren maavuokrat ovat vuosikausia jääneet jälkeen markkinahinnoista ja lehtisaarelaiset ovat saaneet asua alueella puoli-ilmaiseksi.

Lehtisaarelaisten mukaan yhtymien ehdottamat vuokrankorotukset ovat täysin liioiteltuja. Esimerkiksi Sadeniemen asunnossa maavuokran osuus yhtiövastikkeesta saattaisi nousta sadasta eurosta kuuteensataan. Koko yhtiövastike rahoitusvastikkeineen kohoaisi yli 1300 euroon.

– Perheet miettivät, että lopettavatko lapset harrastuksensa vai miten selvitään, Sadeniemi sanoo.

Monille vähävaraisille ainoa vaihtoehto saattaa olla asunnon myyminen.

Minkälaista maavuokraa kirkko haluaa?

Kun maanomistaja Suomessa vuokraa maansa eteenpäin, normaali käytäntö on pyytää vuokraa, joka vastaa 4–6 prosenttia tontin arvosta.

Sekä Helsingin että Vantaan seurakuntayhtymät ovat päättäneet, että niiden omistamien vuokratonttien tuottotavoite on 5 prosenttia, ja esimerkiksi Helsingin kaupunki pyytää periaatteessa 4 prosenttia.

Asia ei kuitenkaan ole aivan niin simppeli.

Maanomistaja joutuu maksamaan maa-alueestaan kiinteistöveroa – paitsi esimerkiksi Helsingin kaupunki, joka kerää kiinteistöveron. Kaupungille jää siis samanhintaisesta vuokramaasta enemmän käteen kuin vaikka seurakuntayhtymällä.

Nyt määritellyt uudet vuokraehdot ovat perussisällöltään yhtenäiset kaikkien muidenkin maanvuokrasopimustemme kanssa.
– Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen

Asiaa mutkistaa myös se, jos tontilla on rakennuksia. Rakennetun tontin vuokrasta on tapana antaa alennusta. Helsingin kaupungilla alennus on yleensä 40 prosentin tuntumassa.

Seurakuntayhtymät palkkasivat vuosina 2015 ja 2016 kaksi konsulttiyritystä arvioimaan, minkä hintaisia Lehtisaaren tontin nykyisin ovat.

Paljon arvokkaampia kuin 1960-luvulla, sanoivat yritykset. Vantaan yhtymä ilmoitti uudeksi tonttivuokraksi 5 prosenttia Newsec Valuation Oy:n tekemästä hinta-arviosta. Helsinki laski keskiarvon Newsecin ja Catella Oy:n arvioista ja miinusti siitä 20 prosenttia, koska kyse on rakennetuista tonteista. Vantaa ei antanut alennusta.

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti vuokrankorotuksesta viime kesänä. Helsingissä asia päätetään alkuvuodesta.

– En odottanut, että kirkko pelaisi näin kyynistä ja raakaa peliä. Olin varmaan sinisilmäinen. Moni muukin oli, toteaa neljä vuotta sitten Lehtisaaresta asunnon ostanut Matti Sadeniemi.

– En odottanut, että kirkko pelaisi näin kyynistä ja raakaa peliä. Olin varmaan sinisilmäinen. Moni muukin oli, toteaa neljä vuotta sitten Lehtisaaresta asunnon ostanut Matti Sadeniemi.

"Kirkko hakee ihan absoluuttista maksimia"

Eivätkö seurakuntayhtymät sitten ole toimineet rehdisti?

Eivät ole, sanovat lehtisaarelaiset.

– Kirkko hakee ihan absoluuttista maksimia, mikä voi vielä olla jotenkin juridisesti kestävällä pohjalla, sanoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja Matti Sadeniemi.

– Jos katsoo, millä prosentilla Helsingissä maat on keskimäärin vuokrattu, niin se on 2,1. Ei 5.

Sadeniemi esittelee taulukkoa, jossa näkyy vuonna 2015 päättyneiden Helsingin kaupungin vuokrasopimusten tuottoja. Alppiharjun tonteista näyttää jäävän kaupungille 2 prosenttia, Taka-Töölöstä 1,9, Herttoniemestä 2,6. Sen korkeampaa prosenttia listalta ei löydy.

Asukasyhdistys on ehdottamassa Helsingin seurakuntayhtymälle järjestelyä, jossa kirkolle jäisi maavuokrasta käteen 2,5 prosenttia maan arvosta.

Se on Sadeniemen mukaan enemmän kuin mitä Helsingin kaupunki keskimäärin saa, vaikka huomioon otettaisiin kiinteistöveron vaikutus.

Kokouksessa kyseenalaistin perusteet, joilla asia oli merkattu salaiseksi, ja se muuttuikin yllättäen ei julkiseksi, koska asian salaamiseen ei ollut laillisia perusteita
– Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Hanna Mithiku

Mutta Sadeniemen kotitalo on Vantaan seurakuntayhtymän mailla. Eikö se peli ole jo pelattu?

Ehkä ei. Sadeniemi toivoo, että jos Helsinki lieventää ehtojaan, Vantaakin ottaisi asian uudelleen käsittelyyn. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen vastaa puhelimeen Espanjasta.

– Minun mielestäni Helsingin ja Vantaan sopimusten täytyy olla vertailukelpoiset, hän toteaa.

Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen ei kuitenkaan usko, että ehtoja muutetaan.

– Keskustelimme asiasta kuluvan viikon tiistaina yhteisen kirkkovaltuuston informaatiokokouksessa, koska tiedämme vuokra-asian olevan Helsingin seurakuntayhtymässä kesken päätöksentekoprosessia. Läsnä olleet kirkkovaltuutetut totesivat yksimielisesti, että meidän päätöksemme on pitävä, eikä sitä oteta uuteen käsittelyyn, Turunen kertoo.

"Korotuksilla ajetaan seurakuntalaisten etua"

Myöskään Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ei ole Lehtisaaren asukasyhdistyksen kanssa samoilla linjoilla. Heinosen mukaan seurakuntayhtymä toimii reilusti ja markkinoiden käytännön mukaisesti.

– Lehtisaaren vuokrasopimusten vuokrien saattamisessa käyvälle tasolle ajetaan seurakuntalaisten etua, Heinonen huomauttaa.

Kyse on Heinosen mukaan yksinkertaisesti siitä, että maavuokrat nostetaan vallitsevalle tasolle. Yhtymä on vanhan sopimuksen mukaisesti myös itse maksanut tonttien kiinteistöveron, vaikka nykykäytännön mukaan se on vuokralaisen tehtävä.

Minun mielestäni Helsingin ja Vantaan sopimusten täytyy olla vertailukelpoiset.
– Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen

Heinosen mukaan kaupungin ja seurakuntayhtymän aseman vertaaminen on vaikeaa. Kiinteistöveron lisäksi vaa’assa painaa esimerkiksi kunnallisvero.

– Kaupunki saa kaikilta asukkailtaan kunnallisveron. Siksi kaupunkien kannattaa kaavoittaa mailleen hyviä tontteja asukkaille myytäväksi ja vuokrattavaksi, Heinonen selittää.

– Seurakuntayhtymän jäsenyys ei ole [yhtymän mailla asuville] asukkaille pakollinen. Seurakunnat eivät voi ajatella vuokraavansa tontteja siksi, että saisivat alueelleen hyviä veronmaksajia.

Puolet Helsingin yhteisestä kirkkoneuvostosta toivoi perehtymistaukoa

Kirkon riveissä kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä jyrkkien korotusten kannalla.

Lehtisaaren maavuokrista päättää kummankin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto, mutta esityksen asiasta tekevät yhteiset kirkkoneuvostot. Kun asiaa käsiteltiin Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 8. joulukuuta, jäsen Hanna Mithiku esitti, että Lehtisaaren tonttien tuottotavoite laskettaisiin 5 prosentista 3 prosenttiin.

– Maaomistukset ja asuntotuotanto ovat seurakuntayhtymälle keino hankkia paljon tarvittuja tuloja, mutta mielestäni tässä on syytä muistaa kohtuus, Mithiku sanoo.

Hänestä ei ole kohtuullista nostaa tonttien vuokria jopa 500 prosentilla.

– Tuottovaatimus on liian korkea. Mielestäni meidän tulisi verrata vuokrien tasoa kaupungin tasoon. Kaupungin todellinen tuottoprosentti on alle 2,4 prosenttia. Yhtymä esittää huomattavasti suurempaa korotusta, Mithiku selittää.

Mithikun ehdotusta kannatti kokoukseen osallistuneista 12 jäsenestä vain kolme. Sen sijaan puolet jäsenistä kannatti, että asia palautettaisiin pohdintaan. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni kuitenkin ratkaisi, ja 5 prosentin ehdotus päätettiin laittaa eteenpäin.

Pian yhteinen kirkkoneuvosto otti kuitenkin askelen taaksepäin. Kokouksessaan 19.1. se päätti ottaa asian uudelleen käsittelyyn helmikuussa, koska "uudet ehdot ovat aiheuttaneet niin paljon keskustelua".

"Yhteinen kirkkoneuvosto haluaa käydä lisää keskusteluja kiinteistöjohtajan kanssa tavoitteisiin sopivan kohtuullisen ratkaisun löytämiseksi", seurakuntayhtymän tiedotteessa todettiin.

Salailua ja omituisia piirteitä

Hanna Mithikun mukaan asian käsittelyssä on ollut omituisia piirteitä. Hän kertoo olleensa viime lokakuussa paikalla, kun kiinteistöjohtaja Kai Heinonen lupasi lehtisaarelaisille, että tonttivuokria käsitellään mahdollisimman avoimesti.

Asia tuli kuitenkin yhteisen kirkkoneuvoston kokoukseen merkinnällä "salainen".

– Kokouksessa kyseenalaistin perusteet, joilla asia oli merkattu "salaiseksi", ja se muuttuikin yllättäen "ei julkiseksi", koska asian salaamiseen ei ollut laillisia perusteita, Mithiku kertoo.

– Asian laittaminen listalle salaisena tarkoitti kuitenkin sitä, että kukaan ulkopuolinen ei voinut kommentoida sitä ennen päätöksentekoa tai ei edes tietää, että se oli listalla.

Lehtisaaren asukasyhdistyksen puheenjohtajan Matti Sadeniemen mukaan myös Newsecin ja Catellan tekemät tonttien hinta-arviot on pidetty asukkailta salassa. Lehtisaarelaiset eivät hänen mukaansa siksi vieläkään tiedä, kuinka paljon maavuokra tulee tarkalleen olemaan.

Jos katsoo, millä prosentilla Helsingissä maat on keskimäärin vuokrattu, niin se on 2,1. Ei 5.
– Lehtisaaren asukkaat ry:n puheenjohtaja Matti Sadeniemi

Sari Turusen mukaan hinta-arvioita ei ole luovutettu lehtisaarelaisille sen takia, että vuokrakeskustelut halutaan käydään kunkin yhtiön kanssa kahden kesken. Keskusteluja taas ei ole aloitettu, koska asukasyhdistyksen edustajat pyysivät itse marraskuussa niiden lykkäämistä.

Myös Helsingin seurakuntayhtymän päätös antaa 20 prosentin vuokranalennus rakennetuista tonteista tuli Sadeniemen korviin kummallisella tavalla.

– Saimme lukea Kirkko ja kaupunki -lehdestä, että tällainen päätös oli tehty.

Kiinteistöjohtaja Kai Heinosen mukaan maavuokra-asiaa on käsitelty ennalta sovitun aikataulun mukaisesti.

– Sellaiset asiakirjat, jotka koskevat sopimuksia, joissa on useita osapuolia, kuten vuokrasopimukset, eivät ole salaisia. Ne ovat "ei julkisia" siihen saakka kunnes pöytäkirjat on tehty, minkä jälkeen niistä tulee julkisia. Päätökset on toimitettu niille, jotka ovat niitä kysyneet.

Kirkko vetoaa tasapuolisuuteen

Pitäisikö kirkon pelata eri säännöillä kuin bisnesmaailma ja armahtaa lehtisaarelaisia, koska on kirkko?

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien kiinteistöjohtajien mukaan asia ei ole niin yksinkertainen.

Lehtisaaren vuokramaat ovat liiketoimintaa, jolla kirkko rahoittaa toimintaansa. Jäsenkadon ja yhteisöveron muutosten vuoksi rahaa tulee yhä vähemmän.

Kirkko tarjoaa kyllä edullisia asuntoja tiukassa tilanteessa oleville ihmisille sekä Helsingissä että Vantaalla. Sosiaalisin perustein vuokrattavista tukiasunnoista pitää kuitenkin sopia erikseen. Lehtisaari ei ole sellainen.

Kyse on myös vuokralaisten tasapuolisesta kohtelusta.

– Nyt määritellyt uudet vuokraehdot ovat perussisällöltään yhtenäiset kaikkien muidenkin maanvuokrasopimustemme kanssa, emmekä luonnollisestikaan voi kohdella Lehtisaaren asukkaita eri tavalla tai myöntää heille eri vapauksia verrattuna esimerkiksi Vantaalla asuviin vuokralaisiimme, selittää Vantaan kiinteistöjohtaja Sari Turunen.

Lehtisaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Matti Sadeniemi kertoo, että asiassa on vedottu myös arkkipiispa Kari Mäkiseen. Mäkinen välitti vetoomuksen Helsingin piispa Irja Askolalle, joka välitti viestin Kai Heinoselle.

– Heinoselta tuli hyvin prosessipainotteinen vastaus, Sadeniemi toteaa.

Jos muu ei auta, asukasyhdistys aikoo viedä asian oikeuteen.

– Sitten tulee pitkä repivä riita kaikkine valitusasteineen. Jos kirkko ja tuomioistuin meidät väkivalloin pakottavat tähän sopimukseen, olemme tietenkin puolustuskyvyttömiä, mutta käytämme kaikki keinot.

 

Korjaus 23.1. kello 8.35: Jutun ingressissä sanottiin aiemmin, että kirkko olisi nostamassa Lehtisaaren maavuokria jopa viisinkertaisiksi. Kovimmissa arvioissa vuokrat nousisivat kuitenkin jopa kuusinkertaisiksi.

Korjaus 26.1. kello 14.35: Jutussa sanottiin aiemmin, että Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee Lehtisaaren maavuokria uudelleen torstaina 26. tammikuuta. Asiaa käsitellään vasta helmikuussa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: