null Kirkon palvelukeskus lisäsi Espoon kuluja ja hankaloitti toimintaa

Kirkon palvelukeskus lisäsi Espoon kuluja ja hankaloitti toimintaa

Kirkolliskokous päätti keskiviikkona teettää kattavan selvityksen kirkon IT-hankkeiden vaikutuksista seurakuntien talouteen ja toimintaa. Espoon seurakunnissa Kipa lisäsi kuluja.

Kirkon yhteinen palvelukeskus Kipa perustettiin suurin toivein. Sen piti yhtenäistää seurakuntien laskuliikennettä, kirjanpitoa ja palkanlaskentaa. Toisin kävi, Kipa on lisännyt menoja ja tuonut tullessaan jäykempiä tietojärjestelmiä kuin ne, jotka se korvasi. Keväällä menojen arvioitiin kasvaneen jopa 40 miljoonalla eurolla valtakunnallisesti.

Lokakuussa 65 kirkkoherraa ja talousjohtajaa allekirjoitti Kirkkohallitukselle lähetetyn lausunnon, jossa vaadittiin sitä ryhtymään toimiin Kipan järjestelmien ja palveluiden kehittämiseksi. Tänään kirkolliskokous päätti, että kirkkohallitus teettää kattavan ja riippumattoman selvityksen kirkon keskushallinnon hankkeiden vaikutuksista seurakuntien toimintaan ja talouteen.

Kirkko myös pidättäytyy uusista hankkeista, kunnes selvitys on tehty. Edustaja-aloitteen selvityksen tekemisestä oli allekirjoittanut 50 kirkolliskokousedustajaa.

Säästöjen saaminen verrattuna aikaan ennen Kipaa on mielestämme nykyisen toimintamallin vallitessa mahdotonta.
– Espoon seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston esittelytekstistä

Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Risto Hämäläinen pitää selvitystä perusteltuna. Espoon yhteinen kirkkoneuvosto merkitsi maanantaina tiedoksi Espoon oman selvityksen siitä, mitä Kipan asiakkaaksi siirtyminen vuoden 2016 alusta oli merkinnyt. Monisivuinen selvitys kertoo lukemattomista käytännön ongelmista ja muun muassa siitä, että osa henkilökunnasta ei tee matkalaskuja, koska järjestelmä on hankala.

Laskennallista säästöä on tullut henkilöstövähennyksistä noin neljän henkilötyövuoden verran ja ohjelmistokuluissa on säästetty. Yhteensä näistä tulee noin 210 000 euroa, mutta Kipan veloitukset ovat 300 000 euroa vuodessa. Kipaan siirtyminen ei siis ole tuonut Espoolle säästöjä.

Lisäsäästöt edellyttäisivät henkilöstövähennyksiä, mikä ei nykyisen Kipan ja seurakuntien välisen vastuunjaon mallissa ole mahdollista. Espoon raportti päättyykin johtopäätökseen: ”Säästöjen saaminen verrattuna aikaan ennen Kipaa on mielestämme nykyisen toimintamallin vallitessa mahdotonta.”

– Realistisempi tavoite lienee kustannusneutraali malli aiempaan verrattuna. Sekin on haastava tavoite. Suurimmat toimivuusongelmat vaikuttavat liittyvän seurakuntatalouksien ja Kipan työnjakoon, josta syntyy päällekkäistä työtä ja viiveitä prosessissa, sanoo Risto Hämäläinen.

Kipa ei siis toimi siten kuin sen pitäisi?

– Espoon seurakuntayhtymä on Kipan toiminnan aloittamisesta lähtien ollut aktiivisesti mukana ja on edelleen yhteistyössä kehittämässä toimintamalleja palvelemaan paremmin suurten seurakuntatalouksien tarpeita. Prosesseja on saatu kehitettyä eteenpäin, mutta valitettavasti edelleen on eriasteisia ongelmia.

Kipan alustaksi hankittu SAP-järjestelmä on Hämäläisen mukaan massiivinen ja monilta osin jopa kankea järjestelmä seurakuntatalouksien tarpeisiin. Työntekijät ovat kokeneet tiettyjen työvaiheiden monimutkaistuneen huomattavasti aiemmin käytössä olleisiin sovelluksiin verrattuna.

Hämäläisen mukaan tilannetta parantaisi, jos seurakuntien valtuuksia järjestelmän sisällä lisättäisiin.

– Tällöin olisi mahdollista suoraviivaistaa monia arkiprosesseja, jotka nyt ovat turhan työläitä, kun asioita pallotellaan Kipan ja seurakuntatalouksien välillä. Keskusteluissa on nostettu viime aikoina esiin mahdollisuutena myös käytettävien järjestelmien uudistaminen eli SAP-järjestelmän korvaaminen kokonaan jollakin muulla alustalla.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi