null Kirkon IT-hankkeet ovat säästöjen sijaan nielleet miljoonia

Kirkolliskokousedustaja Sami Ojala esitteli aloitetta, jossa vaaditaan selvitystä kirkon tietohallintohankkeiden rahankäytöstä ja toimivuudesta,

Kirkolliskokousedustaja Sami Ojala esitteli aloitetta, jossa vaaditaan selvitystä kirkon tietohallintohankkeiden rahankäytöstä ja toimivuudesta,

Kirkon IT-hankkeet ovat säästöjen sijaan nielleet miljoonia

Kirkolliskokouksessa tehty edustaja-aloite vaatii selvitystä kirkon viime vuosien IT-hankkeista, joihin on kulunut rahaa kymmeniä miljoonia euroja.

Kirkolliskokoukselle jätetty edustaja-aloite, jossa vaaditaan kattavaa ja riippumatonta selvitystä kirkon viime vuosien IT-hankkeista, sai runsaasti myötämieltä kokouksessa. Aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat, Helsingin hiippakunnan edustaja Sami Ojala ja Espoon hiippakunnan Heikki Sorvari, saivat jo ennen kokousta aloitteen taakse 48 muuta nimeä. Lähetekeskustelussa aloite sai lisää kannatusta ja se päätettiin lähettää eteenpäin valmistelua varten.

Aloitteessa arvioidaan, että kirkossa 2000-luvulla käynnistetyt IT-hankkeet ovat säästöjen sijasta tuoneet reippaasti lisää kustannuksia. Kirkon palvelukeskus eli Kipa, joka tuottaa kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille, on aloitteen mukaan moninkertaisesti kalliimpi järjestelmä kuin etukäteen arvioitiin.

Kipan investointikuluiksi arvioitiin alun perin 2,8 miljoonaa euroa ja käyttöönottovaiheen kustannuksiksi 3,5 miljoonaa euroa. Lisäksi sen arvioitiin tuovan kirkolle ja seurakunnille merkittäviä vuosittaisia kokonaissäästöjä, kun seurakuntien omien järjestelmien sijasta asioita hoidetaan keskitetysti. Totuus on kuitenkin ainakin tähän mennessä ollut toinen.

Sami Ojalan mukaan Kipan alijäämät ovat noin 19 miljoonaa euroa. Yhteensä Kirkon keskusrahaston varoja on hankkeeseen käytetty tähän mennessä käytetty "varovaisesti arvioiden" noin 40 miljoonaa euroa.

Tämän päälle tulevat vielä seurakuntien omat lisäkustannukset, kuten muutokset olemassa oleviin järjestelmiin, käyttöönottovaiheen henkilöstökulut ja seurakuntien henkilöstön kouluttaminen Kipan käyttöön.

Seurakuntien on ollut pakko liittyä Kipaan, vaikka niillä olisi ollut toimivat omat järjestelmät. Vaikka omia taloushallinnon työntekijöitä on vähennetty, työtä on siirtynyt seurakuntien muulle henkilöstölle, myös hengellisen työn tekijöille. Aloitteen mukaan säästöjä ei ole kyetty saavuttamaan tai edes voitane saavuttaa niiden ylimitoitettujen, kalliiden ja raskaskäyttöisten tietojärjestelmien takia, joita Kipassa käytetään.

Seurakuntien on ollut pakko liittyä Kipaan, vaikka niillä olisi ollut omat toimivat järjestelmät.

Kirkolliskokouskeskustelussa seurakuntaneuvos Jouko Ylinen Seinäjoelta kertoi seurakunnan käyttäneen Kipaan siirtymiseen joka vuosi 200 000 euroa. Nyt järjestelmä toimii niin, että tappiota ei enää synny. Työntekijöiden työaikaa ei tässä kuitenkaan ole mukana - jos olisi, saldo olisi miinusmerkkinen.

Kipassa käytiin tänä keväänä YT-neuvoittelut, joilla pyritään kustannusten alentamiseen. Lopputuloksena Oulussa toimivasta palvelukeskuksesta päädyttiin vähentämään 15 työtehtävää 130:sta. Asiakasyhteisöjä Kipalla on nyt noin 300.

Toinen järjestelmä, joka aloitteessa nostettiin esille, on kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä Kirjuri. Sen toiminta ei aloitteen mukaan ole yli kymmenen vuoden kehittämisen jälkeen vieläkään sitä, mitä luvattiin. 30 miljoonan euron säästöjä ei ole pystytty saavuttamaan. Investoinnit ovat maksaneet selkeästi yli alkuperäisen arvion, kehittämiseen käytetään yhä yli kaksi miljoonaa vuodessa ja seurakunnille aiheutuu suuria kustannuksia Kirjuriin siirrettävän aineiston digitoinnista. Seurakunnasta riippuen tässä puhutaan tuhansista ja seurakuntayhtymissä jopa sadoista tuhansista euroista.

Aloitteen mukaan kirkon pitää teettää selvitys kokonaiskirkon vuosittaisista tietohallintokuluista, tietohallinnon nykyorganisaation toimivuudesta ja kustannustehokkuudesta. Selvityksessä pitäisi ottaa huomioon koko palveluja käyttävä kenttä mukaan lukien seurakunnat. Lisäksi pitäisi selvittää tietohallintohankkeiden toiminnallisia vaikutuksia. Uudet IT-hankkeet pitäisi jäädyttää siihen asti, kunnes riippumattomat selvitykset on tehty ja päätöksenteon tueksi on riittävästi tietoa.

Aamun ja päivän aikana kirkolliskokous keskusteli keskiviikkona myös saattohoidosta ja eutanasiasta, saamelaisenemmistöisen Utsjoen seurakunnan hankalasta taloustilanteesta ja seurakuntalaisten jäsenaloitteiden kehittämisestä. Kirkolliskokous kokoontuu 2.-5.5. Turussa.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: