Muutama sata ihmistä välttelee kirkollisveron maksamista eroamalla kirkosta vuodenvaihteessa ja palaamalla jäseneksi alkuvuodesta. Kuva: Topias Haikala
Kirkosta eroamisessa on merkillinen vuodenvaihdeilmiö
Kirkosta eroissa on jokavuotinen eropiikki vuoden lopussa. Osa eronneista liittyy saman tien takaisin.
Kirkosta eroaminen kiihtyy joka vuosi joulukuussa. Erityinen aalto tulee vuoden viimeisinä päivinä. Niin tänäkin vuonna, sillä kirkonvastaisen Eroa kirkosta -sivuston tilastojen mukaan eroajia oli vuoden viiden viimeisen päivän aika yli 7 500. Määrä on lähes kuudesosa vuoden aikana eronneista.
Vuoden kahtena viimeisenä päivänä eroajia oli sivuston mukaan 2 123 ja 2 648. Joulukuun puolivälissä pysyttiin vielä 300–400 erossa. Kesällä eroajia on noin 50–100 päivässä.
– Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen
Erityisen merkilliseksi ilmiön tekee se, että osa eroajista liittyy takaisin välittömästi vuodenvaihteen jälkeen. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Veli-Matti Salmisen mukaan vuoden lopussa eronneista liittyi tammikuussa 2016 takaisin 253 ja tammikuussa 2015 palanneita oli 466.
– Lisäksi osa palaa takaisin hieman myöhemmin, vaikka valtaosalle loppuvuodesta eronneista ero on pysyvä. Osa kuitenkin eroaa ja liittyy kirkkoon jopa monta kertaa peräkkäin, kertoo Salminen.
Salmisen mukaan heiluriliikettä selittää joidenkin satojen kirkon jäsenten harrastama verokikkailu. He haluavat jostain syystä olla kirkon jäseniä, mutta eroavat siitä välttääkseen seuraavan vuoden kirkollisveron. Tämä aiheuttaa kirkolle taloudellista haittaa ja on ilmiönä ikävä.
Ilmiöitä ei ole kunnolla tutkittu
Monella muullakin joulukuussa eroavalla raha ratkaisee ainakin niin, että se vaikuttaa ajankohtaan. Muita mahdollisia syitä joulukuun eropiikkiin ovat kirkon normaalia suurempi julkisuus ja kristillisen sanoman näkyminen, jotka ikään kuin muistuttavat mielessä olleesta asiasta.
– Yleisimmät eron syyt ovat, ettei koe uskovansa Jumalaan tai kirkolla ei ole itselle mitään merkitystä. Kolmantena tulevat taloudelliset syyt ja tässä joukossa enemmistö on miehiä, sanoo Salminen.
Vuodenvaihteen eropiikissä eroajia ja heti takaisin liittyjiä ei ole tutkittu, joten tarkkaa tietoa ilmiön taustoista ei Kirkon tutkimuskeskuksellakaan ole. Tämä harmittaa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraa Antti Kujanpäätä, jonka mukaan asia olisi tutkimisen arvoinen.
– Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Antti Kujanpää
– Itse tunnen joitakin ihmisiä, jotka harrastavat tätä verokikkailua. Hieman samantapainen ilmiö on minusta se, että jotkut liittyvät kirkkoon päästäkseen vihille tai kummiksi ja eroavat heti toimituksen jälkeen. Ennen tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan, mutta nyt tätä jonkin verran on.
– Ei ole hyvää käytöstä toimia niin, että suostuu kummiksi, jonka tehtävä on tukea lapsen kristillistä kasvatusta ja sitten eroaa kirkosta. Lapsen ystävä voi olla muutenkin. Eikä ole kristitylle sopivaa toimintaa kiertää veroja, jos haluaa kuulua kirkkoon, tuumii Kujanpää.
Kujanpää muistuttaa, että kirkkoon kuuluvia kummeja pitää olla periaatteessa kaksi, mutta poikkeustapauksessa, jos kummeja on hankala löytää, yksi riittää kirkkoherran luvalla.
– Näitä poikkeuksia on tullut viime vuosina enemmän. Kummin ei kuitenkaan tarvitse olla kasteessa paikalla, vaan kirjallinen suostumus tehtävään riittää. Toivoisin, että vanhemmat, jotka pyytävät kummiksi kirkkoon kuulumattoman, joka sitten liittyy kirkkoon, varmistaisivat kysymällä suoraan kummiehdokkaalta ennen kastetta, ettei tämä ole eroamassa kirkosta pian kasteen jälkeen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkosta erotaan useimmiten rahan takia: ”Moni on tyytymätön siihen, että kirkollisverojen jälkeen pitää maksaa vielä hautauksestakin”
AjankohtaistaKirkon jäsenmäärän laskua on selitetty suomalaisten maallistumisella sekä kohuilla, jotka ovat liittyneet esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen kohteluun. Tuore tutkimus nostaa kuitenkin talouden tärkeimmäksi lähtösyyksi. Myös pettymys lähiseurakunnan toimintaan voi ajaa ulos.