Kolumni: Jumalasta omin sanoin
Onko Jumala olemassa? Oliko Jeesus todella Jumalan poika? Mitä ajattelen kirkosta? Rippikoulua käyvät nuoret miettivät suuria kysymyksiä. Vanhempien, opettajien tai muiden aikuisten antamat vastaukset eivät enää kelpaa, vaan 15-vuotias haluaa muodostaa omat mielipiteensä. Rippileiri on pohdinnalle hyvä paikka, sillä se vie hetkeksi pois arkisista ympyröistä ja uusien ihmisten pariin. Leirillä on aikaa kysymyksille ja hiljentymiselle – vuosien päästä perimmäiset kysymykset hautautuvat helposti jonnekin tenttikirjojen, työpapereiden, sähkölaskujen, ostoslistojen ja veroilmoitusten alle.
Tätä Vantaan Lauria ovat tehneet Vantaankosken seurakunnan mediarippikoululaiset. Riparilaiset ja isoset ovat käsitelleet rippikoulun teemoja kirjoittamalla, valokuvaamalla, videoimalla, bloggaamalla ja facebookkaamalla. Tässä lehdessä heidän tekemiään ovat Pisteitä, Kuinka vantaalainen?, keskiaukeama, ulkonäköasioita käsittelevä juttu, mielipidekirjoitukset, takakannen 2012 jKr. -jutut ja useat kuvat. Lisää mediariparilaisten juttuja voit nähdä osoitteessa vantaankoskenmediaripari.blogspot.com tai Vantaan Lauri -lehden Facebook-sivuilla. Mediatyöskentely on ollut paitsi hauskaa, myös hyödyllistä, sillä asioitten pukeminen sanoiksi, kuviksi ja videoiksi pakottaa ajattelemaan, perustelemaan ja kiteyttämään.
Keskiaukeaman aiheeksi mediariparilaiset saivat ei enempää eikä vähempää kuin Jumalan. Kokenutkin toimittaja olisi saattanut pelästyä moista aihetta, mutta riparilaiset tarttuivat aiheeseen empimättä. He eivät soittaneet päivystävälle dosentille teologiseen tiedekuntaan, eivätkä katsoneet Googlesta, vaan haastattelivat toisiaan. Vaikka Jumalaa oli juuri käsitelty aamun oppitunneilla, vastauksia oli yhtä monenlaisia kuin vastaajiakin.
Hienointa rippikoululaisissa oli rohkeus puhua Jumalasta. Riparilaisille Jumala ei ole tabu, eikä asia, josta puhutaan vain silloin, kun halutaan saada toinen ajattelemaan samalla tavalla.
Toivottavasti ripaus rippikoululaisten rohkeutta leviäisi tänä kesänä myös heidän vanhempiinsa, sisaruksiinsa, kummeihinsa ja muihin läheisiin. Kesäasuisen upeaa luomakuntaa vaikka kesämökin kuistilla ihaillessa on hyvä miettiä, kuka on, mihin menee ja mihin uskoo. Pohdittavaa vaikka koko valoisaksi kesäyöksi saa, kun uskaltaa kysyä joltakin muulta, millainen on hänen Jumalansa.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin toimittaja.
Jaa tämä artikkeli: