Kolumni: Kesähäpeästä on sanouduttava irti jo nyt
Lihavalle ja aralle kevään aurinko on ankara piiskuri, kirjoittaa Hilkka Olkinuora. Nyt paljastuvat muka luonteesi häpeällisimmät puolet.
Josko tässä olisivat sitten viimeiset lumisateet ja yöpakkaset? Voisi alkaa hehkuttaa kesää – tai kehittää kesäkammoa. Koska onni ei ole läheskään jokaisella, vaikka kesä on kaikilla.
Kulkeminen on kesäisin kamalaa. Hyttyset raavituttavat ja punkit putoavat niskaan. Leppoisan kaupunkikävelyn, flaneerauksen, saa unohtaa: Sähkölautoihin kaatuu, ruokakuskit ja lateksipyöräilijät ruhjovat mennessään. Hanhet paskovat puistot, penkit on viety pois tai saarrettu neuloin ja lasinsiruin.
Kokeminenkin on kesäisin kamalaa. Sukulaisvierailut kesämökin ahtauteen suututtavat jo nyt. Kaikki kesän hauskuus ja harrastus maksaa; syksyksi ei millään saa kertymään menestystarinoita someen eikä kertomuksia kahvihuoneisiin. Milloin suviehtoossa etoo viinan haju, milloin bensiinin tai grillin katku. Vanhus paistuu hoivakodin sänkyyn, toinen ei pääse koko kesänä ulos.
Kesä merkitsee monille sitä aikaa vuodesta, jolloin ei kehtaa mennä ulos, ei olla omana itsenään missään.
Ylimalkaan alkaa varautua siihen, että kesänkin haaveet kaatuu. Harjoitelkaamme siis jo nyt meemiä ”Lyhyt, mutta vähäluminen”, ja tekonaurua sen päälle.
Kesäkammoa pahempaa on kuitenkin kesähäpeä. Juuri nyt ilmestyvät seinille lehtien räikeät lööpit: Bikinikuntoon! Vielä ehdit rantakuntoon! Media tyrkyttää jakomielisesti yhdellä aukeamalla kevätjuhlien kermakakkureseptejä, ja seuraavalla taatusti laihduttavia ruokaohjeita.
Kesä merkitsee monille sitä aikaa vuodesta, jolloin ei kehtaa mennä ulos, ei olla omana itsenään missään. Vielä talvella pullero voi kääriytyä vaatteisiin, jotka kätkevät hänen kehonsa. Kevääseen asti oli seurakunnan kerhoja, jonne ujokin uskaltautui. Mutta lihavalle ja aralle kevään aurinko on yhtä ankara piiskuri kuin harmaat ikkunat ne pesemättä jättäneelle.
Nyt paljastuvat muka luonteesi häpeällisimmät puolet, laiskuus ja velttous ennen kaikkea. Olomuotosi kertoo ohikulkijoille, että sinulta puuttuu instamaailman itsekuri, iloisuus ja iättömyys. Katseet kertovat, että sinulla ei ole mitään tekemistä näkösällä, häiritsemässä meitä, kauniimpia, sosiaalisempia ja timmimpiä. Kunnon ihmisten ilmoille eivät läskit, karvat tai rypyt kuulu.
On merkillistä, että useimmissa uskonnoissa paratiisi on kesä ja puutarha, mutta elävässä elämässä kesä on niin monelle helvetti. Kesän evankeliumi on liian monelle alastomuuden apokalypsi. Luojanluoma keho ja sen toimintakyky eivät muka riitä sinällään.
Ryhtykäämme vastarintaan jo nyt. Ottakaamme käyttöön paras neuvo rantakuntoon laittautumisesta: Puen uikkarit ja lähden rantaan. Siinä se.
Kirjoittaja on neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Onnistuneeseen perhelomaan ei ole yhtä reseptiä – asiantuntija vinkkaa: ”Kaikkea kivaa ei kannata ladata muutamaan kesäkuukauteen”
Hyvä elämäPerhe voi pitää perhepalaverin, jossa kehitetään ratkaisuvaihtoehtoja yhteiselle kesälomalle.
