Kolumni: Kirjolla on kammottava ohjelma, koska se esittää neuroepätyypilliset kliseiden kautta
Ongelma sarjassa ei ole kameran edessä, vaan sen takana, kirjoittaa Tuomas Enbuske.
Hyväntahtoinen, joka tekee vääriä asioita, on pahempi kuin pahantahtoinen, joka tekee vääriä asioita. Pahantahtoinen saattaa jossakin vaiheessa tulla tunnontuskiin, hyväntahtoinen ei.
Ylellä on pyörinyt Kirjolla-niminen tv-sarja, joka kertoo autismin kirjolla olevien tyyppien elämästä. Koska olen itse kirjolla, moni on kysynyt mielipidettäni sarjasta. Lähes poikkeuksetta he ovat itse pitäneet sarjaan loistavana. Se on kuulemma lisännyt suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja muuta kivaa. Koska meitähän täytyy suvaita, ja me suorastaan anelemme sitä.
Olen hymyillyt mukana ja sanonut jotain ympäripyöreää. Koska nykyään kamalinta on olla mielensäpahoittaja, en ole kertonut kenellekään, en edes läheisimmilleni, että Kirjolla-tv-sarja on minusta kammottava ja suvaitsematonta roskaa. Se on hyväntahtoista toiseuttamista, joissa meidät neuroepätyypilliset typistetään stereotyypiksi, jota valtaväestö voi sitten rakkaudenpuuskassaan suvaita.
Itse asiassa autistit ovat usein neurotyypillisiä parempia kommunikoijia, sillä he ovat joutuneet opettelemaan sen kantapään kautta.
Kirjolla esittää neuroepätyypilliset äärimmäisten kliseiden kautta. Ulkoaopeteltuja faktoja, kommunikaatio-ongelmia ja äärimmäistä iloisuutta. Kyllä. Siinä esiintyvät ihmiset ovat itse juuri sellaisia kuin ovat, mutta ongelma ei ole se. Jokainen meistä on yksittäisenä ihmisenä hassu. Ainakin minä. Ongelma on, että sarjan näkökulma on päätetty etukäteen. Sarjan katse ja roolitus ovat neurotyypillisten. Kirjolla olevat kuvataan poikkeuksellisiksi ja ”toisiksi”. Ongelma ei ole siis kameran edessä, vaan kameran takana.
Netflixin vastaavassa Rakkautta autismin kirjolla -sarjassa autisteja opetettiin käyttäytymään treffeillä: mitä sanoa, mitä mihinkin asiaan pitää kommentoida. Katsoin tätä suu auki. Hirvittävää henkistä väkivaltaa. Kenenkään ei pidä mennä treffeille jonkun idiootin kanssa, jota varten pitää opetella vuorosanat. Kannattaa valita älykkäämpi deittikumppani.
Meillä tuskin tulisi enää tosi-tv-sarjaa ”Afrikkalaiset”, jossa Helsingin afrikkalaistaustaiset soittelisivat bongorumpua savimajalla tai hyväntahtoista tv-ohjelmaa ”Homot”, joka olisi jatkuvaa shoppailua, oopperassakäyntiä ja draq show'ta. Jokainen täyspäinen tietää, että homot eivät tee ”homoasioita” aamusta iltaan, vaan seksuaalisuus on vain yksi ominaisuus muiden joukossa.
Autisteista on kaksi klisettä: emme osaa kommunikoida ja sanomme kaiken liian suoraan. Tässä toiseuttaja on niin syvällä roolissaan, että ei tajua väitteiden hulluutta. Huonompi kommunikoija on siis se, joka kommunikoi?
Itse asiassa autistit ovat usein neurotyypillisiä parempia kommunikoijia, sillä he ovat joutuneet opettelemaan sen kantapään kautta. He näyttelevät ”normaalia” aamusta iltaan. Harva sitä työpaikallaan kertoo, sillä kukapa haluaisi enää lisää ulkopuolisuuden tunnetta.
Autistit ovat joukossanne, ettekä edes huomaa sitä. Kännykkä, jota tällä hetkellä tuijotat on lähes kokonaan autistin kehittämä, autisti on firmanne johdossa, maailman rikkaimman miljardöörin listalla yli puolet on autisteja. Vessa, jossa juuri kävit, on autistin keksimä. Autistit ovat nyt siinä pisteessä, missä homot olivat 1980-luvulla. Nyt päästään jo sketsihahmoiksi tv-sarjoihin ja pikku hiljaa meitä paapotaan ja suvaitaan, kunhan vaan osaamme olla ihmisiksi. Eli jotain muuta kuin olemme.
Ehdotan vastavuoroisesti tv-sarjaa ”Ei-kirjolla”. Kukaan ei osaa matematiikkaa, filosofiaa tai historiaa, ja ihmiset pelaavat kummallisia ihmissuhdepelejä. Kaikki ovat loukkaantuneita toisilleen, mutta kukaan ei kerro miksi.
Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä.
tuomas.enbuske@gmail.com
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Poliitikoilla on verta käsissään – käyttöhuoneet olisivat huumeongelman ratkaisun alku
PuheenvuorotHelsingissä on yli 1300 viinankäyttöhuonetta, ja ne ovat laillisia, muistuttaa Tuomas Enbuske.
