Kolumni: Kuplan sisällä
On virkistävää kokeilla toisia näkökulmia ja ravistella omaa ajatteluaan.
Tunnustan heti alussa: minä elän kuplassa. Hyvät ystäväni ovat lähinnä yliopistolta, kirjailijapiireistä, vähän kirkostakin. Mutta niin elät sinäkin. Kaikilla meillä on omat elämänpiirimme, eikä kukaan ennätä oikeasti, ihan aikuisten oikeasti, perehtymään koko suomalaiseen todellisuuteen, maailmasta nyt puhumattakaan.
Mutta tämän myöntäminen ei suinkaan tarkoita, etteikö kannattaisi kurkistaa kuplasta ulos. On aina kiehtovaa astua omien rajojensa ja rajoitustensa ulkopuolelle ja nähdä maailma toisten näkökulmasta. Tuo näkeminen ei vain ole aivan yksinkertaista. On vielä aika helppoa puhua toiselle, vaikeampaa on pysähtyä kuuntelemaan ja kaikkein vaikeinta on asettua toisen asemaan ja todella ymmärtää hänen maailmansa.
Ymmärtäminen on tärkeää, myös silloin kun ei olla samaa mieltä. Tai ehkä juuri silloin. On helppoa leimata toisella tavalla ajattelevat tyhmiksi tai pahoiksi ja ajatella, että he vain ovat väärässä. Usein tuo väärässä oleminen kuitenkin paljastuu suhteelliseksi, kun asettuu toisen asemaan. Maailma näyttää aina vähän erilaiselta riippuen siitä, mistä päin sitä katselee.
On helppoa puhua toiselle, vaikeampaa pysähtyä kuuntelemaan ja kaikkein vaikeinta todella ymmärtää hänen maailmansa.
Ei kuplasta kurkkiminen kuitenkaan ole vain vaivalloista. On virkistävää kokeilla toisia näkökulmia, jutella ihmisten kanssa, koettaa avartaa omaa ajatteluaan ravistelemalla sitä aina silloin tällöin. Minulla on usein mahdollisuus tavata mitä erilaisimpia ihmisiä ja koetan ottaa ilon irti näistä kohtaamisista. On kiehtovaa kuulla tiemestarin puhuvan tienrakennustöistä, somalitytön selittävän opintosuunnitelmiaan tai maanviljelijän kertovan viljelemisestä. Kaikki elämänpiirejä, jotka ovat minulle vieraita mutta joihin kurkistaminen on antoisaa. Ei niistä välttämättä mitään sen ihmeempää opi, mutta ainakin saa muistutuksen siitä, miten erilaisissa asioissa ihmisten ajatukset liikkuvat.
Jotkut harrastavat rullalautailua, toiset kutomista. Minä harrastan kuplakurkkailua, yritän tavoittaa välähdyksiä toisten elämästä ja oppia niistä. Suosittelen.
Jaakko Hämeen-Anttila on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jaakko Hämeen-Anttila innostui arabian kielestä jo murrosiässä ja tuli tutuksi islamin selittäjänä – ”Kannatan kiireetöntä opiskelua ja laaja-alaista sivistystä"
Hyvä elämäJaakko Hämeen-Anttilalle uuden opettelu on elämäntapa.