Jaakko Hämeen-Anttila alkoi opetella arabiaa omin päin murrosikäisenä, apunaan kielioppikirja ja Koraani. Siitä alkoi matka islamin tutkijaksi.
Jaakko Hämeen-Anttila innostui arabian kielestä jo murrosiässä ja tuli tutuksi islamin selittäjänä – ”Kannatan kiireetöntä opiskelua ja laaja-alaista sivistystä"
Jaakko Hämeen-Anttilalle uuden opettelu on elämäntapa.
Ruotsin kielestä kaikki alkoi. Poika kaivoi esiin vanhempiensa vanhat ruotsinkirjat ja alkoi lukea. 1960-luvun Oulussa ruotsi ei tuntunut järin tarpeelliselta, mutta koska sitä piti kuitenkin opiskella, 10-vuotias Jaakko Hämeen-Anttila päätti ottaa vähän etumatkaa.
Kiinnostus kieliin tuli verenperintönä. Isoisä oli kustantaja, kirjailija ja kääntäjä, isä tähtitieteilijä, professori ja kieliharrastaja. Kotona oli kirjoja esimerkiksi kiinaksi, malaijiksi, arabiaksi ja ranskaksi.
– Minulla oli hieman omalaatuinen perhe, paitsi jos miettii asiaa siitä näkökulmasta, mikä minusta tuli, Hämeen-Anttila luonnehtii.
Lapsena hän oli ujo, omissa oloissaan viihtyvä ja asioihin paneutuva, olipa kyse sitten vieraan kielen opettelusta tai päästäisten tarkkailusta. Ujous on vuosien mittaan karissut, mutta asioihin uppoutuva hän on yhä.
– Vieläkin, jos minulla on vaikka neljän tunnin lento johonkin, saatan vain istua ja ajatella omiani.
Hyväksytty outolintu
Myöhemmän elämän kannalta ratkaisevaa oli, että Jaakko Hämeen-Anttila innostui murrosikäisenä arabiasta.
– Noin 14-vuotiaana sain vanhemmiltani muinaista Egyptiä käsittelevän kirjan. Kiinnostuin hieroglyfeistä, mutta koska niillä kirjoittaminen olisi vaatinut hyvää piirustustaitoa, jota minulla ei ollut, eikä muinaisen egyptin vokaaleja tunnettu, turhauduin. Arabian opiskelun aloitin vuotta myöhemmin.
Jos olisin yhtäkkiä sanonut isälleni vaikka haluavani Kärppien juniorijoukkueeseen, hän olisi varmaan järkyttynyt.
Opettelu oli hidasta, sillä aluksi apuna olivat vain saksankielinen arabian kielioppikirja sekä Koraani. Ikätovereita kiinnostivat muunlaiset asiat.
– Minua pidettiin outona, mutta koin olevani hyväksytty. Kukaan ei koskaan sanonut, että oletpa pinko tai mitään sellaista.
– Vanhemmilleni oli luonnollista, että poika viettää aikaansa opetellen arabiaa. Jos olisin yhtäkkiä sanonut isälleni vaikka haluavani Kärppien juniorijoukkueeseen, hän olisi varmaan järkyttynyt.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Hämeen-Anttila lähti Helsingin yliopistoon opiskelemaan kaikenlaista kiinnostavaa kuten assyrologiaa, arabiaa, persiaa, kreikkaa ja teologiaa. Opiskelijarientojen sijaan vapaa-aika kului kirjojen parissa. Hämeen-Anttila luki muun muassa Goethea alkukielellä.
– En vaan oikein osannut viettää sellaista tavallista opiskelijaelämää. Viimeisen 15 vuoden aikana olen yrittänyt ottaa vähän takaisin. Nyt minut voi todennäköisemmin nähdä poistumasta kapakasta.
Lisää kapinahenkeä
Vuonna 2000 Jaakko Hämeen-Anttilasta tuli professori. Sitä hän oli pitänyt itsestään selvänä pikkupojasta alkaen, todettuaan, ettei hänestä kuitenkaan taida olla talonmieheksi, vaikka lumenluonti näyttikin mukavalta. Jälkikäteen voi todeta, että parempi niin.
– Teoreettiset asiat opin helposti, mutta käytännöllisten kanssa on vähän niin ja näin.
Nyt 50 ikävuoden kynnyksellä Hämeen-Anttila on yhä innostunut samoista asioista kuin nuorena: kielistä, historiasta, runoudesta ja kirjallisuudesta ylipäätään.
– Ainoastaan se on muuttunut, etten enää iloitse tehdystä työstä kuten ennen. Ennen odotin painotuoreita kirjoja malttamattomana ja soitin kustantamoon, että koska ne oikein tulevat. Nykyään kustantamosta tulleen laatikon voi antaa odottaa, yli 60 kirjaa käännökset mukaan lukien kirjoittanut mies myöntää.
Vuosien mittaan Jaakko Hämeen-Anttila kokee tulleensa rohkeammaksi ja kapinahenkisemmäksi. Muutama vuosi sitten hän osallistui ensi kertaa mielenosoitukseen ja jotkut yliopistomaailmaa uhkaavat muutoksetkin herättävät halua nousta barrikadeille.
– Kannatan kiireetöntä opiskelua ja laaja-alaista sivistystä. Ei ole hyvä, jos tietää vain omasta alastaan.
Hämeen-Anttila puhuu erityisesti laajan kielitaidon ja kirjallisuuden tuntemuksen puolesta, sillä se auttaa ymmärtämään toisia. Tavallisen mattimeikäläisenkin kannattaisi tarttua arabialaiseen runouteen.
– Elämänpiirin avartaminen kannattaa aina. Klassinen runous kertoo samanlaisen ihmisen tunteista ja ajatuksista kuin mekin olemme.
Islamin kiteyttäjä
Jos arabian ja islamilaisen kulttuurin opiskelu vielä vuosikymmeniä sitten oli hieman erikoista, viimeistään 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen maailma muuttui. Vaikka Jaakko Hämeen-Anttila on tutkinut lähinnä keskiaikaa, hän on siitä lähtien saanut kommentoida päivänpolttavia islamia tai arabimaita koskevia uutisia.
– Ensimmäiset puoli vuotta toimittajat olivat aika pihalla ja perusasioitakin piti selittää. Nyt uutisoinnin taso on noussut. Monet tuntevat islamilaista kulttuuria aika hyvin.
Vastuu kuulostaa melkoiselta. Vastata nyt sellaisiin kysymyksiin kuin mitä muslimit ajattelevat tai miksi jotakin on tapahtunut ja tiivistää se pariin minuuttiin iltauutisissa!
– Ei se minua ole haitannut. Ymmärrän, että pitää vetää mutkia suoriksi. En minäkään jaksaisi lukea lehtijuttua, jossa kerrotaan vaikka muinaisesta kiinalaisesta kulttuurista ja joka on täynnä lähdeviitteitä ja poikkeuksia.
Hämeen-Anttila kokee, ettei hänen suomalaisena ole ollut vaikea ymmärtää toisissa kulttuureissa elävien ajattelua. Kokemus on pikemmin osoittanut, että ihmiset ovat lopulta aika samanlaisia.
– Varsinkin kirjailijoiden, runoilijoiden ja yliopistoväen ajatukset ja arvot ovat aina olleet hyvin samanlaisia.
Sellaisen havainnon olen tehnyt, että eri äärilaitojen fundamentalistit ovat hyvin samanlaisia.
Toisinaan professorin puheeseen on lipsahtanut jopa yllättäviä me-muotoja.
– Saatan puhua islamilaisesta kulttuurista ikään kuin sisältäpäin, vaikka olenkin kristitty.
Ainoastaan fundamentalistista ajattelutapaa hänen on hyvin vaikea ymmärtää.
– Sellaisen havainnon olen tehnyt, että eri äärilaitojen fundamentalistit ovat hyvin samanlaisia. Esimerkiksi George W. Bushin ja Osama bin Ladenin ajattelutavat olivat lähellä toisiaan.
Myös sellaisten tunteisiin hänen on vaikea eläytyä, jotka pitävät erilaisuutta uhkana.
– Minun on helpompi ymmärtää 1700-luvulla elänyttä runoilijaa kuin ihmistä, joka haluaa kohdata tietyt väestöryhmät korkeintaan pesäpallomailan kanssa.
Tuotteliaisuuden salaisuus
Jaakko Hämeen-Anttila on saavuttanut ja tehnyt paljon. Kesälomat eivät ole silti jääneet pitämättä tai yöunet nukkumatta, vaan hän kokee, että lukeminen ja kirjoittaminen ovat hänelle elämäntapa.
Into ja se, että tekee monenlaista, on pitänyt virkeänä. Kun on kirjoittanut monta tuntia tiedeartikkelia, arabiankielisten runojen kääntäminen tai populaarin tietokirjan kirjoittaminen voi tuntua kevyeltä vaihtelulta. Tai se, että lukee kesämökillä jotakin sellaista, joka ei liity keskeneräisiin töihin.
– Uraani liittyviä haaveita minulla ei oikein enää ole. Tuntuu, että kaikki on saavutettu. Kansainvälistä tunnustusta olen kaivannut, mutta nyt sekin on tullut, Hämeen-Anttila kertoo.
Niin, vastikään hän aloitti Italian opetusministeriön alaisuudessa toimivassa ryhmässä, joka arvioi alan professoreiden ansioita. Muutaman huippuyliopiston kanssakin on ollut viestinvaihtoa.
– Nyt minusta tuntuu kuitenkin siltä, että haluan olla Suomessa. Olen vähän kuin koira, joka on makuusijansa muokannut mieleisekseen.
Jaakko Hämeen-Anttila
- syntynyt 26.2.1963 Oulussa, asuu Mikkolassa Vantaalla
- puoliso Virpi Hämeen-Anttila, kaksi lasta
- arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, kirjailija, kääntäjä
- kirjoittanut tietokirjoja sekä yksin että vaimonsa kanssa
- kääntänyt mm. Koraanin, Gilgamešin ja Tuhannen ja yhden yön tarinat
- saanut useita palkintoja, mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2005
Otsikkoa muokattu 2.1.2024
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuoruuden paino-ongelmat saivat Virpi Hämeen-Anttilan tuntemaan itsensä vielä aikuisenakin kelvottomaksi reppanaksi
Hyvä elämäHämeen-Anttila kertoo kirjassaan Paino, miten hän löysi jatkuvan laihduttamisen jälkeen lopulta luottamuksen itseensä ja kehoonsa.
Kolumni: Lomailua täydellä teholla
Puheenvuorot