Kolumni: Vanhemmat, olkaa itse ilman kännykkää!
Nytpäs romahdutan hyvän moraalipaniikkinne. Te olette enemmän koukussa sosiaaliseen mediaan kuin lapsenne, Tuomas Enbuske kirjoittaa.
Uusi laki kieltää kännykät oppitunneilta, ja joissain kouluissa ne kielletään jopa väli- ja ruokatunneilta. Helsingin Sanomat kertoi tällä viikolla, että lapset ovat menneet tästä niin sekaisin, että jotkut vanhemmat ovat alkaneet vaatia lääkäreiltä todistuksia erivapauden saamiseksi kännykän pitämiseen. Näin väitti Hesarin haastattelema nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala.
Koko raju väite perustui siihen, että ”näin hän oli kuullut kollegoiltaan”. Sittenpä asiasta tehtiin kauhisteleva juttu, joka tietysti johti siihen, että sosiaalinen media täyttyi aikuisista, jotka päivittelivät koko päivän sitä, miten sekaisin lapset on tässä maassa saatu.
Mutta hetkinen! Missä tätä asiaa päiviteltiin? Juuri samassa paikassa, minne lasten pääsy nyt yritetään estää: somessa.
Aikuinen ottaa kännykän käteensä kaksisataa kertaa päivässä, jopa noin viiden minuutin välein.
Vanhempien some on Facebook, nuorilla se on TikTok tai Snapchat. Nytpäs romahdutan hyvän moraalipaniikkinne. Te olette enemmän koukussa kuin lapsenne. Aikuinen ottaa kännykän käteensä kaksisataa kertaa päivässä, jopa noin viiden minuutin välein. Tästä on eri tutkimuksia Yhdysvalloista: luvut vaihtelevat sadan ja kolmensadan välillä. Ja sinäkin olet ottanut parhaan ystäväsi todennäköisesti juuri käteesi, sillä luet tätä paatostani.
Kun poliisit saavat luvan käyttää pippurisuihketta, koulutuksessa poliisien kunniallisena tapana on testata sitä myös itseensä. Jos siis nyt on tarkoitus kieltää lasten kännykänkäyttö, se pitäisi reiluuden nimissä kieltää myös aikuisilta. Jos se on helppoa lapselle, niin kait se nyt on vielä helpompaa aikuiselle. Vai onko?
Kun lapselta viedään kännykkä, se on sama kuin koiralta vietäisiin häntä. Ja oireet vastaavat tutkitusti samaa kuin huumeiden vieminen päihdesairailta. Siksi huumevieroitustakaan ei tehdä yhtäkkiä. Koulun alun ahdistus johtuu siitä, että ne lapset ovat olleet koko kesän kännykällään, kun vanhemmat eivät ole olleet lapsensa kanssa kalassa tai ihmettelemässä metsäpolun varrella muurahaisia.
Kännykkä ja some ovat nerokkaita keksintöjä. Kun ennen vanhaan mentiin töistä kotiin, tuijotettiin viisi tuntia passiivisina seinää, jossa oli televisio. Sen ajan viihdeohjelmat eivät millään tasolla olisi pärjänneet edes huonoimmille Tiktok-vitsailuille. Lisäksi viime vuosisadan viestintä oli täysin yksisuuntaista. Nykyään taas kommunikoidaan joka suuntaan.
Jos kolmekymmentä vuotta sitten olit Sotkamon ainoa korealaisen pop-musiikin harrastaja, elit kosmisessa yksinäisyydessä koko elämäsi. Nyt se sama sotkamolainen löytää somesta satoja tuhansia ystäviä samaan harrastukseen.
Silti somessa on haittapuolia. Toisin kuin keskustelusta voisi luulla, niitä on huomattavasti enemmän aikuisilla. Suomen talous on jo vuosikausia mennyt päin raisiota. Siitä huolimatta täällä vaaditaan samaan aikaan nelipäiväistä työviikkoa. Hyviä uutisia: se nelipäiväinen työviikko on jo täällä. Kun aikuinen vilkaisee puhelintaan keskimäärin kaksisataa kertaa päivän aikana, hän vilkaisee sitä vähintään sata kertaa työpäivän aikana.
Nuorten kännykänkäyttöä Facebookissa kauhistellessa menee helposti parikin työpäivää. Joten: otetaan kännykät pois lapsilta, mutta otetaan ne reiluuden vuoksi työpäiväksi myös aikuisilta. Vai alkoiko tuntua siltä, että tarvitset erivapauden lääkäriltä?
Siunausta.
Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä.
tuomas.enbuske@gmail.com
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Ensiluokkalainen ei tarvitse älypuhelinta sen enempää kuin hän tarvitsee iltalasillisen konjakkia
PuheenvuorotLapsille on tärkeää opettaa myös sitä, miten olla ihminen ilman laitetta kädessä, Jussi Sohlberg kirjoittaa.
