Terttu Savola on lähtöisin Vimpelistä.
Komiaa ja reteetä
Terttu Savolan mielestä ylpeys omista juurista kuuluu eteläpohjalaisuuteen.
"Komiaa tuloo oltua, ku tiätää miston kotoosin." Sanonta on poimittu Helsingin Eteläpohjalaiset -yhdistyksen nettisivuilta. Yhdistyksen jäsenlehteä Plaria päätoimittavan Terttu Savolan mukaan ylpeys kuuluu eteläpohjalaisuuteen. Omista juurista ollaan tietoisia ja ylpeitä.
— Ollaan komiaa ja reteetä. Murre on monilla sitkeässä. Sitä kuulee yhdistyksen kokouksissa. Ollahan ja tullahan.
Terttu on ollut mukana Helsingin Eteläpohjalaisten toiminnassa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Nuorena tyttönä kotiseuturakkaudesta ei kuitenkaan ollut tietoakaan. Terttu muistaa, kuinka hän kotona Vimpelissä katsoi kirkonkylää kuurankukkien peittämästä ikkunasta.
— Katselin ikkunasta ulos keskellä päivää enkä nähnyt ainoatakaan ihmistä missään. Silloin ajattelin, että tänne en jää.
Vimpelistä Kaliforniaan
Tertun lapsuuden perheeseen kuului äiti, isä ja Terttua viisi vuotta vanhempi veli. Perheellä oli muutama lehmä, vasikoita ja lampaita. Isä työskenteli sodan jälkeen muun muassa rajavartijana ja vanginvartijana.
— Kaikki ne työpaikat olivat kaukana kotoa. Isä oli paljon poissa, Terttu kertoo.
Isän veli oli pitkäaikainen Maalaisliiton ja Keskustan kansanedustaja, jonka kuvia Terttu näki lehdissä. Kotona luettiin Ilkkaa. Terttu oppi lukemaan tavaamalla lehden sivulta setänsä nimen: Väinö Rankila.
Tertun isoäiti tilasi Helsingin Sanomia. Lehti merkitsi nuorelle vimpeliläistytölle kaivattua tuulahdusta suuresta maailmasta.
— Muistan nähneeni siellä Sanelma Vuorteen mannekiinikurssin mainoksen, Terttu muistaa.
Terttu liimasi vihkoon lehdistä leikattuja filmitähtien kuvia ja mietti, miltä tuntuisi nähdä joskus ihan oikea palmu. Tuolloin Terttu ei tiennyt, että elämä veisi hänet vielä Helsinkiin Sanelma Vuorteen mannekiinikurssille. Amerikkaankin hän pääsisi. Hän näkisi palmun ja muuttaisi Kaliforniaan, Hollywooodin naapuriin.
Minoon meiltä ja muut on meirän krannista
Nuorena Terttu työskenteli mannekiinina, kunnes puolison työ vei perheen Yhdysvaltoihin. Myöhemmin hän toimi muun muassa kohdepäällikön ja matkaoppaan tehtävissä Jordaniassa ja Israelissa.
— Lopetin työt matkailualalla Persianlahden sodan alettua. Siirryin töihin kansainvälisen lääkefirman palvelukseen, Terttu kertoo.
Samoihin aikoihin Terttu törmäsi messuilla vanhaan koulukaveriinsa, joka sattui olemaan Plari-lehden silloinen päätoimittaja. Hän pyysi Terttua mukaan yhdistyksen toimintaan.
— Siitä saakka olen ollut aktiivisesti mukana.
Tertun kotipitäjä Vimpeli kuuluu Etelä-Pohjanmaan järviseutuun. Eteläpohjalainen murre ei kuulu Tertun puheessa.
— Vimpelissä murre ei ole niin voimakasta. Eikä siellä olla niin reteitä, hän sanoo.
Tertun mielestä eteläpohjalaisia yhdistää suorapuheisuus ja työnteon arvostus.
— Etelä-Pohjanmaalla ajatellaan, että minä pystyn. On sellainen sanontakin, että "minoon meiltä ja muut on meirän krannista".
Rahastonhoitaja Laihialta
Kun Tertun kaksi tytärtä olivat pieniä, perhe vietti kesälomat Etelä-Pohjanmaalla Tertun puolison lapsuudenmaisemissa. Terttu erosi miehestään yli 20 vuotta sitten, ja asuu tällä hetkellä yksin Espoon Matinkylässä.
Viiden lapsenlapsen isoäiti on mukana politiikassa. Terttu toimii ensimmäistä kautta perustamansa Köyhien Asialla puolueen kaupunginvaltuutettuna Espoossa.
Viime vuosina Terttu on käynyt Vimpelissä melkein joka kesä tätiään tapaamassa.
— Kun äiti vielä eli, Vimpelissä tuli käytyä monta kertaa vuodessa, Terttu kertoo.
Helsingin Eteläpohjalaisissa on Tertun mukaan jäseniä "vähän toista tuhatta". Yhdistyksen nimi on Tertun mielestä hieman harhaanjohtava. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki pääkaupunkiseudun eteläpohjalaiset.
Etelä-Pohjanmaa ulottuu Isojoelta Evijärvelle ja Teuvalta Ähtäriin. Mahtuu joukkoon muuan Laihiakin. Miten eteläpohjalaiset suhtautuvat laihialaisvitseihin?
— Eteläpohjalaiset osaavat nauraa itselleenkin. Meidän rahastonhoitaja on Laihialta kotoisin ja yhdistyksen talousasiat ovat kyllä hyvällä mallilla.
Helsingin Eteläpohjalaiset -yhdistys viettää kirkkopyhää su 31.1. klo 10 Hämeenkylän kirkossa
Jaa tämä artikkeli: