Kommentti: Hankalat tuplavaalit johtivat tuhansien äänten hylkäämiseen – korkea hylkäysprosentti on tuttu ongelma myös kirkon tuplavaaleissa
Äänten haaskaaminen on demokratiassa iso ongelma, varsinkin jos äänestysprosentti jää muutenkin matalaksi, kuten alue- ja kuntavaaleissa kävi.
Huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa hylättiin yli 120 000 ääntä, mikä yllätti ikävästi niin oikeusministeriön, puolueet kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajankin. Kuntavaaleissa hylättyjen äänten määrä nelinkertaistui vuodesta 2021, mutta toista kertaa järjestetyissä aluevaaleissa tapahtui varsinainen romahdus: hylättyjä ääniä oli yli 83 700, kun historian ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 ääniä hylättiin runsaat 7 100.
Mikä vielä vakavampaa, nyt näyttää siltä, että suurin osa hylätyistä lipuista ei ole tietoisia protestiääniä eli tyhjiä lippuja, vaan äänestäjät ovat sekaantuneet ehdokasnumeroissa. Muualla paitsi Helsingissä ja Ahvenanmaalla äänestäjät saivat mukaansa koppiin valkoisen lapun kuntavaaleja varten ja violetin lapun aluevaaleja varten. Valkoiseen lappuun piti kirjoittaa lyhyempi ehdokasnumero ja violettiin lappuun pidempi, nelinumeroinen.
Oikeusministeriön selvityksen mukaan epäselvästi merkitty numero oli syynä äänen hylkäämiseen aluevaaleissa noin 46 000 kertaa ja kuntavaaleissa 23 000 kertaa. Tyhjiä lippuja oli vastaavasti 16 000 ja 8 700. Muitakin hylkäyssyitä oli, jopa leiman puuttuminen lähemmäs tuhannesta äänestyslipusta.
Ennen aluevaaleja tuplavaaleja on käyty etenkin evankelis-luterilaisen kirkon suurissa seurakuntayhtymissä, kun on valittu luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Se on lisännyt vaikeusastetta kirkon vaaleissa, jossa ehdokkaita ei tunneta, kirkon kynnys on korkea ja äänestysprosentti on perinteisesti matala.
Siirtyminen sähköiseen äänioikeusrekisteriin olisi edistysaskel, joka voisi vähentää hylättyjen äänten määrää.
Myös seurakuntavaaleissa hylättyjen äänten määrä on tiettävästi suuri. Kattavaa tilastoa ei ole, mutta Kirkkohallituksen kesällä 2024 tekemän kyselyn mukaan yhteisten kirkkovaltuustojen vaaleissa jouduttiin hylkäämään 2,5 prosenttia annetuista äänistä, kun kyselyyn vastasi 40 seurakuntayhtymiin kuuluvaa seurakuntaa. Myös ennakkoääniä jouduttiin hylkäämään jokaisessa seurakunnassa. Esimerkiksi Tampereen seurakuntayhtymässä ääniä hylättiin 756, kun kaikkiaan äänestäneitä oli 10 632 ja äänestysprosentti oli 8,6.
Kunta- ja aluevaalien äänestyspassiivisuutta mietittäessä tuotiin julkisessa keskustelussa yhtenä syynä esiin vaaliväsymys. Suomessa on käyty kuntavaalit vuonna 2021, ensimmäiset aluevaalit 2022, eduskuntavaalit 2023, presidentinvaalit ja europarlamentin vaalit 2024. Vuonna 2026 saadaan sentään vetää henkeä – paitsi että marraskuussa ovat tulossa seurakuntavaalit!
Miten vaaleja kehitetään siihen mennessä? Siirtyminen sähköiseen äänioikeusrekisteriin olisi edistysaskel, joka voisi vähentää hylättyjen äänten määrää – tähän astihan kaikki on tapahtunut paperityönä, ja vaaliapparaatti on raskas ja hidas. Esimerkiksi vaaliluetteloiden on oltava valmiina yli kaksi kuukautta ennen vaaleja. Jos seurakunnan jäsen muuttaa sinä aikana toisen seurakunnan alueelle, hän menettää äänioikeutensa. Kallion seurakunnassa jouduttiin vaalipäivänä käännyttämään ovelta 25 äänestäjää, jotka olivat kiivenneet kirkolle asti käyttämään äänioikeuttaan.
Kirkkohallituksen esitys sähköisestä äänioikeusrekisteristä on vuosien valmistelun jälkeen edennyt kirkolliskokoukseen. Lähetekeskustelu käytiin marraskuun kokouksessa. Jos vapun jälkeen kokoontuva kirkolliskokous pystyy päättämään asiasta, on vielä mahdollisuus hankkia uusi tietojärjestelmä ja ottaa se käyttöön syksyn 2026 seurakuntavaaleissa. Sähköinen äänestäminen on sitten asia erikseen.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin toimitussihteeri.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkaupunkiseudun kirkkovaltuutetuista 17 valittiin kaupunginvaltuustoihin
AjankohtaistaLänsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden valtuustoista löytyy samoja nimiä.
