Laura Åkerlund haluaa tehdä työssään jännittäviä löytöjä koomisen oopperan perinteiden mukaisesti. Kuva: Sirpa Päivinen
Koomisen oopperan kintereillä
Uuden ajan oopperatalo satsaa kansainväliseen ohjelmistoon. Helsingin koominen ooppera haluaa tuottaa ooppera- ja muita esityksiä rohkealla otteella.
Helsingissä aloitti loppukesästä uuden ajan oopperatalo, jonka toimisto sijaitsee Finlandia-talossa. Helsingin koomisen oopperan tuottamia esityksiä myös nähdään pääasiassa Finlandia-talossa.
– Finlandia-talo tuntui hyvältä paikalta, koska sinne on helppo löytää, sen isoon saliin mahtuu tarpeeksi yleisöä ja lavalta näkyy hyvin katsomoon. Siellä on myös hyvä akustiikka, selittää Koomisen oopperan intoa täynnä oleva johtaja, Laura Åkerlund.
– Joku voi ehkä laskea puutteeksi sen, ettei salissa ole orkesterimonttua. Minusta taas on mainiota, että muusikot ovat näkyvillä. Keski-Euroopassa se on hyvin yleistä.
Åkerlund on osallistunut itse vahvasti uudenlaisen toimintakonseptin suunnitteluun. Hänellä on kymmenen vuoden kokemus alalta, ja viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt Berliinin, Münchenin ja Stuttgartin oopperataloissa sekä tutustunut niiden koomisen oopperan perintöön.
– Haluan Suomeen kevyempää ja vauhdikkaampaa oopperaohjelmistoa keskieurooppalaiseen tyyliin. Täällä on pitkä ja pimeä talvi, joten välillä tarvitaan jotain hauskaakin.
– Esimerkiksi Berliinissä on ollut oikea operettibuumi, ja operetteja voisi esittää meilläkin enemmän. Olihan Suomessakin aiemmin Hilkka Kinnusen Operettiteatteri, mutta nykyään tämäntyyppistä on melko vähän tarjolla.
Ei ikärajaa eikä pukukoodia
Koomista oopperaa pyörittää seitsemän henkilön perustama osakeyhtiö, joka tuottaa esitykset. Se tarjoaa yhteistyötä eri musiikkiyhdistyksille. Oopperan rahoitus tulee eri väylistä, kuten apurahoista, sponsoreilta ja lipunmyynnistä.
Laura Åkerlundin mukaan ohjelmistoon on haluttu kansainvälinen vaihdettavuus. Hän aikoo hyödyntää ohjelmiston kokoamisessa kontaktejaan ja viedä esityksiä ulkomaille.
– Meillä on todella tasokkaita laulajia, kapellimestareita ja orkestereita, mutta vaikka meillä on maana hyvä ooppera-cv, tuntuu siltä, että Suomessa ollaan teatterin puolella kansainvälisempiä. Olisi tärkeää saada kehitetyksi enemmän dialogia ulkomaalaisten tekijöiden kanssa.
Uudella oopperatalolla on perjantaina 16.12. avajaisgaala Finlandia-talossa. Åkerlund sanoo, että gaala eroaa muista konserteista siinä, että heti ovella alkaa ilmassa olla juhlan tuntua. Juonnetussa konsertissa on luvassa maistiaisia ensi vuoden ohjelmistosta, kuten Paul Lincken teoksesta Frau Luna.
– Gaalaan ovat tervetulleita kaikki: konserttiin ei ole ikärajaa eikä pukukoodia. Yhtenä ajatuksena onkin madaltaa kynnystä oopperaan, sillä myös oopperaan voi pukeutua rennosti.
Gaalan orkesteria johtaa kapellimestari Leif Segerstam, jonka syksyn ainoa konsertti tämä on Helsingissä. Helsinki Sinfoniettan solisteina kuullaan sopraanoja Mia Heikkinen ja Reetta Haavisto sekä bassobaritoni Petri Lindroosia.
Koomisen oopperan ensimmäinen tuotanto on koko perheen ooppera Punahilkka, joka nähdään tammikuussa Aleksanterin teatterissa. Ville Saukkosen ohjaama teos sai ensi-iltansa kesällä Savonlinnan oopperajuhlilla. Teoksen toisena tuottajana on Etelä-Savon musiikkiteatteri- ja oopperayhdistys. Tammikuussa alkaa myös Finlandia-talossa esitettävä liedkonserttisarja, joka kestää toukokuuhun saakka. Sen kohdeyleisönä ovat eläkeläiset.
Haluan Suomeen kevyempää ja vauhdikkaampaa oopperaohjelmistoa keskieurooppalaiseen tyyliin. Täällä on pitkä ja pimeä talvi, joten välillä tarvitaan jotain hauskaakin."
– Tarkoituksena on saada aikaan monipuolinen ohjelmisto. Kerran vuodessa tuomme näyttämölle jonkin lastenoopperan, sillä ooppera voi antaa myös lapsille suuria elämyksiä, Åkerlund toteaa.
Uusia ideoita Saksasta
Oopperataloa johtava Laura Åkerlund on vasta 29-vuotias, mutta hänelle on ehtinyt jo kertyä sievoisesti kokemusta alalta. Pianistiksi alun perin tähdännyt Åkerlund tajusi lukioikäisenä, ettei se olekaan hänen juttunsa. Sen sijaan hän aloitti opiskelun Sibelius-Akatemian oopperaohjauksen koulutusohjelmassa.
– Pääsin harjoittelemaan Kansallisoopperaan ja aloin tajuta oopperan tekemisen mekaniikkaa. Ryhdyin etsimään assistentintöitä oopperaproduktioista. Olin ollut apulaisohjaajana 20 eri tuotannossa, kun päätin lähteä kokeilemaan siipiäni ulkomailla.
Saksan oopperatalojen ohjaajatiimeissä työskennellessään Åkerlund näki, miten siellä toimitaan. Hän tutustui myös teoksiin, joita ei ole juuri ollut tapana esittää Suomessa.
– Työskentelytavat ovat Saksassa minusta liian hierarkkisia, mutta on niissä hyvätkin puolensa. Haluan tuoda suomalaiseen oopperan tekemiseen tehokkuutta ja rohkeaa ideoihin tarttumista, Åkerlund kertoo.
– Haluaisin myös palkata produktioihin erimaalaisia laulajia. Esimerkiksi Stuttgartin oopperan esityksissä saattoi olla mukana 22 eri kansallisuutta, minkä ansiosta laulajat oppivat paljon toisiltaan.
Åkerlund on kokenut vuodet Saksassa antoisiksi ja avartaviksi.
– Katsotaan, miten kauan jaksan pysyä paikallani. Tuntuu niin ihanalta kulkea matkalaukun kanssa maailmalla.
Helsingin koomisen oopperan avajaisgaala Finlandia-talolla perjantaina 16.12. kello 19. Liput alkaen 17 euroa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Oopperalaulaja Olli Tuovinen elää freelancetaiteilijan arkea: baritoni ajoi syksyllä bussia
Hyvä elämäOlli Tuovinen laulaa Kansallisoopperan uutuudessa, Madama Butterflyssa. Hänelle ovat tuttuja myös tanssinopettajan ja bussinkuljettajan työt sekä keihäänheitto.