null Köyhien äitien asiaa ajanut Maria Raunio joutui itse hylkäämään perheensä – Johanna Venhon romaani kertoo ompelijasta kansanedustajaksi nousseen naisen tarinan

Johanna Venhon mielestä ensimmäiset työväkeä edustaneet naiskansan­edustajat olivat erityisen rohkeita, kun ajattelee, millaisista lähtökohdista he nousivat tehtäväänsä.

Johanna Venhon mielestä ensimmäiset työväkeä edustaneet naiskansan­edustajat olivat erityisen rohkeita, kun ajattelee, millaisista lähtökohdista he nousivat tehtäväänsä.

Hyvä elämä

Köyhien äitien asiaa ajanut Maria Raunio joutui itse hylkäämään perheensä – Johanna Venhon romaani kertoo ompelijasta kansanedustajaksi nousseen naisen tarinan

Gallen-Kallelan maalauksen arvoituksellinen tyttö johdatti kirjailija Johanna Venhon poikkeuksellisen elämäntarinan äärelle. Maria Rauniosta kertova romaani pohtii rakkautta, naisen omaa tahtoa ja oikeudenmukaisuutta.

Johanna Venho näki vuosia sitten Mäntässä Serlachiuksen taidemuseossa Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa. Tytön arvoituksellinen ilme kiehtoi Venhoa. Hän sai selville, että vuonna 1889 valmistuneessa teoksessa oli mallina keuruulaisen räätälin 17-vuotias tytär, Maria Saarinen, jonka elämä eteni myöhemmin kuin antiikin tragedian kaari. Hänestä tuli ompelija, ison perheen äiti, työväen liikkeen vaikuttaja ja kansanedustaja.

– Maria oli poikkeuksellinen nainen, jonka elämässä totisesti oli ainesta romaaniin. Mietin, että Gallen-Kallela oli selvästi nähnyt Mariassa jotain erityistä pyytäessään tätä malliksi. Saiko tyttö tästä rohkeutta myöhempiin valintoihinsa? Venho pohtii.

Kansanedustaja Maria Raunion vuonna 1907 otetussa kuvassa.

Kansanedustaja Maria Raunion vuonna 1907 otetussa kuvassa.

Puhujana työväen tilaisuuksissa

Parikymppisenä Maria Saarinen rakastui aiemmin naimisissa olleeseen Kalle Flintaan, jonka kanssa hän sai seitsemän lasta. Pariskunta suomensi nimensä Raunioksi, ja heistä tuli paikallisen työväenyhdistyksen kantavia voimia. Mies lähti kuitenkin leveämmän leivän perässä Amerikkaan ja kuoli kaivosonnettomuudessa.

Köyhäinavun varaan joutunut Maria Raunio oli jo tuolloin 1900-luvun alussa saanut mainetta puhujana työväen tilaisuuksissa. Niinpä Raunio pestattiin Tampereella toimivaan Kansan lehteen, ja hänen lapsensa jäivät hänen vanhempiensa luokse Keuruulle.

Maria oli poikkeuksellinen nainen, jonka elämässä totisesti oli ainesta romaaniin.

Raunion tie johti sosialidemokraattien kansanedustajaksi. Johanna Venhon mielestä ensimmäiset työväkeä edustaneet naiskansanedustajat olivat erityisen rohkeita, kun ajattelee, millaisista lähtökohdista he nousivat tehtäväänsä.

– Kansanedustajana Maria Raunio ajoi köyhien äitien ja lasten asiaa sekä kansansivistystä ja koulutusta. Oli valtava isku, että hän putosi seuraavien vaalien ehdokaslistalta toimittuaan ryhmäkuria vastaan, Venho kertoo.

Takaiskun jälkeen Raunio työskenteli lahtelaisen Raivaaja-lehden toimittajana. Tuolloin hän tutustui nahkuri August Aaltoseen, jonka yllyttämänä hän matkusti Yhdysvaltoihin. Siellä heillä oli myös lyhyt avioliitto. Yhdysvalloissa Raunio jatkoi toimittajantöitä, mutta jonkin ajan kuluttua hänet löydettiin asunnostaan kuolleena.

Kahden ystävyksen kasvutarina

Johanna Venhon romaani Mitä rakkaus meille tekee (WSOY) seuraa melko tarkkaan Maria Raunion elämänvaiheita, mutta päähenkilö Maijun ajatukset ja tunteet ovat pitkälti kirjailijan tulkintaa. Maijun ystävä Eeva on sen sijaan täysin fiktiivinen hahmo. Hän on ujo ja pelokas pyykkärin äpärätytär, joka tukeutuu ihailemaansa Maijuun. Eeva hakee turvaa myös uskosta: hän lukee Raamattua ja puhuu ajatuksistaan Jeesukselle.

– Eeva on luonteeltaan Maijua pehmeämpi, ja Maijua harmittaa Eevan arkuus ja pelko kaikkea uutta kohtaan. Naiset etsivät ihmisarvoa ja rakkautta eri suunnista, toinen kodista ja hoivaamisesta, toinen työväen taistelusta, Venho sanoo.

– Halusin kirjoittaa rakkaudesta ja naisen kasvusta omaksi itsekseen. Maiju miettii, rakastettaisiinko häntä enemmän, jos hän olisi vähemmän kapinallinen. Eeva puolestaan myötäilee liikaakin miehensä tahtoa.

Kristinusko oli vahvasti mukana tuon ajan ihmisten elämässä. Maiju ja Eeva kasvavat uskonnollisessa ilmapiirissä ja käyvät joka sunnuntai kirkossa.

Johanna Venho näkee, että tämän päivän kirkko pyrkii tosissaan noudattamaan toiminnassaan lähimmäisenrakkauden vaatimusta.

Johanna Venho näkee, että tämän päivän kirkko pyrkii tosissaan noudattamaan toiminnassaan lähimmäisenrakkauden vaatimusta.

Kristinusko ja työväenaatteen arvot

Köyhyys, kristinusko ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus kietoutuvat Maijun ja Eevan elämässä toisiinsa. He kohtaavat elämässään köyhyyttä ja kärsimystä ja puntaroivat sen keskellä kristinuskon sanomaa: kysymystä armosta ja oikeudenmukaisuudesta.

– Kristinuskon ydinajatus lähimmäisenrakkaudesta ja heikomman puolella olemisesta linkittyy Maijun näkemykseen siitä, että köyhiä tulee puolustaa ja kaikkia kohdella tasa-arvoisesti, Johanna Venho sanoo.

Venhon mielestä kirjallisuuden tehtävä on näyttää, mitä yhteiskunnallinen tilanne ja erilaiset valinnat merkitsevät ihmisille. Esimerkiksi Maria Rauniolta lähimmäisenrakkaus vaati aikanaan sen, että hän joutui aatteen takia hylkäämään lapsensa. Hän halusi yhteiskunnallisia muutoksia, koska oikeudenmukaisuuden puolesta toimiminen ei voi olla vain yksilöiden toiminnan varassa.

– Sama ristiriita yhteiskunnan ja yksilön vastuun välillä elää edelleen, Venho muistuttaa.

Hän näkee, että tämän päivän kirkko pyrkii tosissaan noudattamaan toiminnassaan lähimmäisenrakkauden vaatimusta ja kirkon diakoniatyössä tehdään paljon vähäosaisten hyväksi.

Kotikirkosta Espoon Tapiolassa on tullut Venholle tärkeä tukikohta. Hän käy kirkon messuissa aina kun suinkin ehtii.

– Olen tullut suorastaan riippuvaiseksi ehtoollisesta. En tiedä ja ymmärrä miksi, mutta siinä tuntuu armo, yhteys ja syvä mysteeri. Tarvitsen sitä viikoittain.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Sanni Isometsän puoliso kuoli yllättäen – ”Minulla oli hirveä pelko siitä, että unohdan ja toinen katoaa kokonaan”

Hyvä elämä

Puolisonsa menettänyt esikoiskirjailija toivoo, että kuolleista läheisistä voisi puhua yhtä avoimesti kuin elävistä rakkaista. Hänen perheessään lapsen isä on mukana arkisissa keskusteluissa ja muistoissa.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.