null Kristinuskon ja kansallismielisyyden suhde puhuttaa

Kristinuskon ja kansallismielisyyden suhde puhuttaa

Monet papit ovat puolustaneet monikulttuurisuutta kristinuskon nimissä. Perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalon mukaan kansallismielisyys ja kristinusko eivät ole ristiriidassa.

Viime viikkojen monikulttuurisuuskeskustelu on herättänyt myös kirkon.

Helsingin piispa Irja Askola oli yksi Meillä on unelma -mielenosoituksen puhujista 28.7., ja monet papit ovat ottaneet sosiaalisessa mediassa kantaa monikulttuurisuuden puolesta.

Evankelisluterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri ja uskontodialogiin perehtynyt dosentti Jyri Komulainen kirjoitti asiasta 27.7. Suomen Kuvalehden julkaisemassa Rajalla-blogissa. Komulainen totesi kansanedustaja Olli Immosen kumppaneineen edustavan   ”kirkon näkökulmasta antikristillistä ideologiaa”,  vaikka perussuomalaiset on ohjelmansa mukaan kristillissosiaalinen puolue.

Kristityt on kutsuttu opettelemaan toiseuden kohtaamista ja toisen ihmisen näkemistä Jumalan luomana.

– Kristillinen kirkko ei voi ikinä lukittautua yhteen kansakuntaan, kulttuuriin tai kieleen. Kirkko on ytimeensä asti monikulttuurinen ja ylikansallinen projekti. Siihen ei mahdu ahdas kansallismielisyys, Komulainen toteaa Kirkko ja kaupungille.

Komulainen muistuttaa, että ahtaista kulttuurisista ja uskonnollisista rooleista irtautuminen oli vaikeaa jo apostoleille.

– Kristityt on kutsuttu opettelemaan toiseuden kohtaamista ja toisen ihmisen näkemistä Jumalan luomana.

Kristillinen kulttuuri on Jyri Komulaisen mielestä ongelmallinen käsite. Sekä kulttuuri että usko ovat vaikeasti määriteltäviä ilmiöitä. Mikään taiteenlaji, genre tai paikalliskulttuuri ei lähtökohtaisesti ole toista kristillisempi.

Riikka Slunga-Poutsalon mukaan kristinusko ja isänmaallisuus sopivat yhteen. Kuva: Matti Matikainen

Riikka Slunga-Poutsalon mukaan kristinusko ja isänmaallisuus sopivat yhteen. Kuva: Matti Matikainen

– Mutta voidaan puhua kristittyjä yhdistävästä eetoksesta, esimerkiksi lähimmäisenrakkaudesta, jota voidaan kutsua myös kristilliseksi kulttuuriksi.

Komulaisen mukaan perussuomalaisten puolueohjelmassa on tämän eetoksen kanssa jännitteisiä ajatuksia. Hän lainaa puolueen tämänvuotista maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, jossa ilmenee kielteinen asenne esimerkiksi kehitysyhteistyön määrärahoihin ja paperittomien terveyspalveluihin.

– Näin nuivia kannanottoja heikompia kohtaan on vaikea nähdä kristillisinä, ja olen siten valmis kyseenalaistamaan, voidaanko perussuomalaisia kutsua kristillissosiaaliseksi puolueeksi, Komulainen toteaa.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo on vasta palannut kesälomaltaan, mutta viime viikkojen myllytys ei ole mennyt häneltä ohi.

– Minä en puoluesihteerinä tunnista sitä kuvaa, mikä perussuomalaisista on julkisuudessa lähiviikkoina maalattu, hän toteaa.

Perussuomalaiset määrittelee itsensä kristillissosiaaliseksi puolueeksi. Mitä se tarkoittaa?

Kirkko on ytimeensä asti monikulttuurinen ja ylikansallinen projekti. Siihen ei mahdu ahdas kansallismielisyys.

– Se tarkoittaa sitä, että hyvin monen perussuomalaisen elämänohjeena ja -pohjana ovat kristilliset arvot. Puolueen kansanedustajista moni on myös pappi.

Mitä kristilliset arvot tarkoittavat?

– Ne tarkoittavat toisen ihmisen kunnioitusta, kristillistä perhekäsitystä, lasten ja vanhuksien oikeuksia ja sitä, että pidetään toisista huolta.

Edustaako Olli Immosen kirjoittelu kristillistä arvomaailmaa?

Jyri Komulaisen mukaan ahdas kansallismielisyys ei mahdu kristinuskoon. Kuva: Aarne Ormio

Jyri Komulaisen mukaan ahdas kansallismielisyys ei mahdu kristinuskoon. Kuva: Aarne Ormio

– Minä en näe Immosen kirjoittelussa kristinuskon kanssa mitään linkkiä puoleen tai toiseen. Siinä oli kyse hölmöillä sananvalinnoilla ilmaistusta isänmaallisuudesta.

Slunga-Poutsalo toteaa pitävänsä itseään suvaitsevaisena ihmisenä. Hän muistuttaa, että hörhelöitä mahtuu joka puolueeseen.

– Olen matkustellut paljon ja minulla on ystävinä homoja ja lesboja, mutta nyt minutkin on jotenkin leimattu suvaitsemattomaksi, hän kertoo.

Ovatko kansallismielisyys ja kristillinen arvomaailma sovitettavissa yhteen?

– Ovat. Jos puhutaan isänmaallisuudesta, siinä ei ole mitään ristiriitaa. Jos taas puhutaan kansallissosialismista, se on kuvottavaa.

Isänmaallisuus ei Slunga-Poutsalon mukaan tarkoita, että maahanmuuttajia alettaisiin potkia pois, vaan oman kotimaan arvostamista.

Entä onko monikulttuurisuus uhka kristinuskolle?

– Se riippuu aivan siitä, miten asioihin suhtaudutaan. Suomessa on uskonnonvapaus, ja kaikkien uskoa pitää kunnioittaa. Mutta jos kristinusko alkaa väistää muiden uskontojen tieltä tai ei uskalla pitää omista arvoistaan kiinni, näen sen ongelmaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomeen mahtuisi monta uskontoa. Jokaisen uskonnon pitäisi rohkeasti pystyä seisomaan omien periaatteidensa takana.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: