Kukkien keskellä. Puutarhuri Mikko Lagerström on asunut Isokaarella kolmevuotiaasta saakka. Marjapuuronpunaisena kukkiva Rixi kuuluu kadun emopuihin.
Kukkapuiden lumoissa
Lauttasaaren laulava puutarhuri nauttii koristeomenapuiden kukinnasta kotikadullaan.
Kun Mikko Lagerström , 36, oli pieni, hän ihaili kukkivia koristeomenapuita ajaessaan polkupyörällä Lauttasaaren Isokaarta. Katu puineen on hänelle varsin tuttu, sillä hän on asunut sen varrella kolmevuotiaasta saakka. Lieneekö siinä syy, että miehestä tuli puutarhuri, joka on tykästynyt erityisesti kukkapuihin ja kirjoittanut niistä jopa kirjan?
– Kun Isokaaren omenapuut – joita on noin 130 – kukkivat, kadunvarren asukkaat eivät lähde mielellään muualle, koska haluavat olla paikalla seuraamassa kukintaa, kertoo Lagerström.
– Lyhyimmillään kukinta on kestänyt neljä päivää ja pisimmillään yli kolme viikkoa. Mutta yleensä kukinta kestää melko pitkään, koska puita on niin paljon ja puut ovat yksilöitä: yksi kukkii aiemmin ja toinen myöhemmin.
Kadun koristeomenapuut ovat tiettävästi istutettu vuonna 1962, joten vanhimmat puut ovat jo viidenkymmenen vuoden ikäisiä. Osa puista on jouduttu korvaamaan uusilla, jotka ovat vielä pieniä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä kaikkien puiden tarkkaa alkuperää.
– Näillä puilla ei ole virallisia lajikenimiä. Vanhoista puista lähes jokainen on erilainen. Esimerkiksi tässä puussa on tutkittu olevan siperianomenapuuta sekä kiinalaista marjaomenaa. Puu kukkii valkoisena ja siihen tulee pienet marjamaiset hedelmät, joita käytetään Kiinassa rusinoiden tapaan, kertoo Lagerström.
– Koristeomenapuiden hedelmät vaihtelevat paljon kooltaan. Joidenkin puiden hedelmät ovat melko suuria. Happamia hedelmiä voi käyttää hilloihin, hyytelöihin, mehuihin, piirakoihin ja vaikka chutneyhin.
Isokaaren omenapuiden kukkien väri vaihtelee valkoisesta hennon vaaleanpunaiseen ja aniliinista viininpunaiseen. Puut ovat erilaisia myös kooltaan ja muodoltaan.
Omenapuukadun erikoisuuksiin kuuluu Aamuruskoksi nimetty emopuu, jolla on vaaleanpunaiset, kerrannaiset kukat. Kaikkiaan sillä on kukassa huikeat neljätoista terälehteä, kun tavallisella omenapuulla on vain viisi terälehteä.
Toinen, huomionarvoinen emopuu Isokaarella on Rixi, joka on nimetty sen kohdalla sijaitsevan Rixi-baarin mukaan.
– Rixi-baarikin on tainnut olla paikallaan jo ainakin 1960-luvulta saakka. Puun kukissa on kahdeksan marjapuuronpunaista terälehteä. Helsingin kaupunki on antanut sekä Aamuruskoa että Rixiä taimitarhoille lisättäväksi. Isokaarellekin on tuotu ainakin kaksi uutta Rixi-tainta vanhojen puiden tilalle, Lagerström sanoo.
Pikkuiset hedelmät. Marjaomenapuu on saanut nimensä marjamaisista hedelmistään.
Laulavalla puutarhurilla on tarkka nenä, joten hän osaa nauttia myös koristeomenapuiden tuoksusta. Vähemmän jalostetut puut tuoksuvat enemmän kuin esimerkiksi kerrotuin kukkasin kukkivat puut.
Koska Mikko Lagerström on asunut koko ikänsä Lauttasaaressa, hän tuntee paljon saaren asukkaita ja nämä puolestaan hänet. Lauttasaaressa kuten koko Helsingissä näkyy myös puutarhurin oma kädenjälki. Jo Isokaaren naapuruston pihoilla kasvaa monenlaisia erikoisuuksia, kuten päärynäpuita, tähtimagnoliaa, kuriilienkirsikkaa ja katsuraa.
– Puiden puolesta täytyy ylipäänsä puhua enemmän. Se, että kiinnostus puutarhanhoitoa kohtaan on kasvanut, saattaa olla vastareaktio tiiviille rakentamiselle. Kaipuu luontoon on varmaan ihmisen perimässä, pohtii Lagerström.
– Itse kiinnostuin jo lapsena kasveista, linnuista ja luonnosta. Tie vei Mäntsälän Saaren kartanon puutarhakouluun, minkä jälkeen olen työskennellyt puutarha-alan yrittäjänä.
Lagerström on toimittanut muun muassa Helsingin ja Hangon kaupungeille satoja ja tuhansia kukkapuita ja perennakasveja. Miehen kädenjälki näkyy myös yksityisissä pihoissa ja puutarhoissa.
Kasvien suomalaiset ja latinalaiset nimet jäävät Lagerströmille helposti päähän, kuten myös laulujen sanat. Puutarhurin toinen intohimo luonnon ja kasvien lisäksi on laulu ja musiikki. Muistissa on yli kolmentuhannen kasvin nimet suomeksi ja latinaksi ja kolmisensataa Georg Malmsténin laulua.
Lagerström on tehnyt laulukeikkoja Malmsténin hengessä jo toistakymmentä vuotta. Malmstén on suomalaisen kevyen musiikin tärkeimpiä vaikuttajia.
Puutarhapuolella laulavan puutarhurin esikuva on Bengt Schalin , joka vaikutti Helsingin kaupunginpuutarhurina vuosina 1946–1957.
– Ilman Schalinia Helsingissä ei olisi puoliakaan niistä kukkapuista, mitä täällä nyt on, toteaa Lagerström.
Jonain päivänä puutarhuri toteuttaa vielä oman haaveensa. Se on talo, jossa on kolmen hehtaarin puutarha. Siellä kasvaa tietysti paljon kukkapuita.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ison Omenan kauppakeskuksen katolla surisevat mehiläiset – mehiläistarhausta voi harjoittaa myös keskellä kaupunkia
Hyvä elämäTanja Oreto on avomiehensä kanssa tarhannut mehiläisiä jo kahdeksan vuoden ajan. Hänen mielestään luonnon monimuotoisuus tulisi säilyttää, jotta pölyttäjiä ei kohtaisi sukupuutto.
