Luonnossa voi tavoittaa "pehmeän lumoutumisen tilan", ja siksi Skatan maatilalle kutsutaan esimerkiksi päihdekuntoutujia
– Näen usein, miten kasvojen ilme muuttuu, kun ihminen pääsee luontoon, Sininauhaliiton kehittäjä Tuomo Salovuori sanoo.

– Näen usein, miten kasvojen ilme muuttuu, kun ihminen pääsee luontoon, Sininauhaliiton kehittäjä Tuomo Salovuori sanoo.

Luonnossa voi tavoittaa "pehmeän lumoutumisen tilan", ja siksi Skatan maatilalle kutsutaan esimerkiksi päihdekuntoutujia

Vuosaarelaisella maatilalla vierailija saa kosketuksen luonnon vuotuiseen kiertoon. Se on osa hyvää elämää, sanoo toimintaa kehittävä Tuomo Salovuori.

Hiomakoneen ääni sekoittuu linnunlauluun Vuosaaren Uutelassa sijaitsevalla Skatan maatilalla. Puutarha ja eläinten laitumet valmistuvat vauhdilla. Tämän vuoden aikana navetan alakertaan syntyy puutyöverstas ja yläkertaan rakennetaan luonnonmateriaaleja hyödyntävä kädentaitopaja ja näyttelytila.

Tilalla kasvatetaan monenlaisia hyöty- ja koristekasveja. Kesäkuun alusta lähtien laitumilla käyskentelee lampaita, kanoja, kaneja ja aasi.

– Etsimme parhaillaan yhteistyökumppania, jonka kanssa voisimme järjestää hevostoimintaa, kertoo Sininauhaliiton kehittäjä Tuomo Salovuori.

Sininauhaliitto on yhteistyöverkosto, joka kokoaa yhteen kristilliseltä pohjalta toimivia auttamis- ja diakoniajärjestöjä. Sininauhaliitto tuli Helsingin kaupungille kuuluvan Skatan tilan vuokralaiseksi heinäkuussa 2017. Nyt maatilalle rakennetaan kuntouttavan luontotoiminnan keskusta, jossa vierailijat hoitavat puutarhaa ja osallistuvat monenlaisiin maatilan töihin.

Skatan tila palvelee erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asiakkaita, kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia, vanhuksia ja lastensuojelun asiakkaita. Salovuori on luonnon tarjoamaan hyvinvointiin erikoistunut puutarhuri ja kasvatustieteilijä.

Luontoyhteys jokaisen ulottuville

Vuosaaren Uutelassa ­sijaitseva Skatan tila on rakennettu vuonna 1915. Ennen Sininauhaliittoa tilaa vuokrasivat hevosterapiaa tarjoava yritys ja kristillistä nuorisotyötä tekevä Suomen Setlementtisäätiö. Paikan tunnetuin vuokralainen on ollut taiteilija ja kyyttökarjan kasvattaja Miina Äkkijyrkkä, joka asui tilalla vuosina 1996–2010.

On tärkeää, että ihminen saa nähdä työnsä tulokset. Tämä on oivallettu luostareissa, joissa on aina tehty konkreettista fyysistä työtä.

– Tuomo Salovuori

Salovuori vetää Sininauhaliiton vuonna 2011 alkanutta Vihreä Veräjä -hanketta yhdessä Minna Malinin kanssa. Tavoitteena on tuoda luontoyhteys jokaisen ulottuville ihmisen toimintakyvystä ja elämäntilanteesta riippumatta.

– Vuodenaikojen mukaan eläminen on toiminnassamme keskeistä. Kosketus vuoden luontaiseen kiertoon on osa hyvää elämää. Esimerkiksi vanhusten päivät ovat usein niin samanlaisia, että he saattavat helposti irrota luonnon rytmistä, Salovuori sanoo.

Luonto palasi hoitotyöhön

Vihreä Veräjä on osa luontoelementtejä käyttävää Green Care -toimintaa, joka on kehittynyt Suomessa  vauhdilla viime vuosina. Hoitoon ja kuntoutustoimintaan yhdistetään esimerkiksi työskentelyä maatilalla, puutarhanhoitoa ja toimintaa hevosten tai muiden eläinten kanssa.

Salovuori löytää toiminnalle malleja sekä Euroopasta että Suomen historiasta. Jo 1800-luvulla psykiatrisia sairaaloita, sosiaalisia työlaitoksia, vanhusten hoitopaikkoja ja vankilamaatiloja rakennettiin luonnon keskelle.

– Lähtökohtana oli arkinen havainto maatilalla tai puutarhassa työskentelyn rauhoittavasta vaikutuksesta. Näitä hoitopaikkoja ryhdyttiin karsimaan 1950-luvulla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen luonto on palannut hoitotyöhön, kun olemme saaneet runsaasti tutkimustietoa luontoympäristön vaikutuksesta.

Sininauhaliiton lisäksi Skatan tilalla toimii nyt myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Luontopolku työhön -hanke, jossa pitkäaikaistyöttömät ja kuntoutujat voivat testata ja vahvistaa työkykyään.

Viljele ja varjele maata

Luonnossa vietetty aika vähentää mitattavasti stressitasoa, palauttaa keskittymiskykyä ja parantaa vastustuskykyä. Ulkona työskentelemisen jälkeen ihminen nukkuu paremmin.

Salovuori lisää hyvien vaikutusten listaan onnistumisen kokemukset, sosiaaliset suhteet, uuden oppimisen ja sen, että maatilalla ja puutarhassa työskentelevä ihminen näkee työnsä tulokset.

Kosketus vuoden luontaiseen kiertoon on osa hyvää elämää. Esimerkiksi vanhusten päivät ovat usein niin samanlaisia, että he saattavat helposti irrota luonnon rytmistä.

–Tuomo Salovuori

– Tämä on oivallettu luostareissa, joissa on aina tehty konkreettista fyysistä työtä henkisen ja hengellisen kilvoituksen rinnalla. Perinne tulee Raamatusta, jonka mukaan ihmisen perustehtävä on ”viljellä ja varjella maata”. Siinä on oma juttunsa, joka tekee meille hyvää, Salovuori sanoo.

Seuraavien neljän kuukauden ensimmäisinä sunnuntaiaamuina Skatan tila on avoinna yleisölle. Sininauhaliitto järjestää yhteistyössä Vuosaaren seurakunnan kanssa Sunnuntaiaamu luonnossa -tapahtumien sarjan Uutelan kodalla ja Skatan tilalla. Luvassa on pieni pyhiinvaellus, puutarharetriitti ja kaksi kristillisten mystikkojen ajatuksiin johdattavaa aamuhetkeä.

Pehmeän lumoutumisen tilassa

Salovuoren tulevaisuuden haaveisiin kuuluu hiljaisuuden puutarhan rakentaminen maatilalle. Kyseessä olisi muusta pihapiiristä erotettu retriitinomainen paikka, joka olisi omistettu lepoa ja rauhoittumista varten.

Hiljaisuuden puutarhan elementtejä ovat muun muassa rauhallinen värimaailma, suojaisat istumapaikat ja avara näköala. Hiljaisuuden puutarhoja on yli 300 eri puolilla maailmaa. Toimintaa koordinoi englannissa syntynyt Quiet Garden -liike.

Salovuori on kirjoittanut puutarhojen hyvinvointia edistävistä vaikutuksista kirjan Vihreyden keskellä (Kirjapaja) ja suunnitellut hiljaisuuden puutarhan Lohjan Vivamoon Kansan Raamattuseuran toimintakeskukseen.

– Tutkimusten mukaan ihminen avautuu sopivassa luontoympäristössä ja tavoittaa pehmeän lumoutumisen tilan. Siinä hän voi työstää elämänkysymyksiään kaikessa rauhassa ja antaa palasten loksahtaa paikalleen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi