Ison Omenan kauppakeskuksen katolla surisevat mehiläiset – mehiläistarhausta voi harjoittaa myös keskellä kaupunkia
Tanja Oreto ja hänen puolisonsa Mika Olsbo innostuivat mehiläistarhauksesta työväenopiston kurssin ansiosta.

Tanja Oreto ja hänen puolisonsa Mika Olsbo innostuivat mehiläistarhauksesta työväenopiston kurssin ansiosta.

Ison Omenan kauppakeskuksen katolla surisevat mehiläiset – mehiläistarhausta voi harjoittaa myös keskellä kaupunkia

Tanja Oreto on avomiehensä kanssa tarhannut mehiläisiä jo kahdeksan vuoden ajan. Hänen mielestään luonnon monimuotoisuus tulisi säilyttää, jotta pölyttäjiä ei kohtaisi sukupuutto.

Kauppakeskus Ison Omenan katolla surisee, kun tuhannet mehiläiset lentelevät kahdesta pesästä sisään ja ulos. Espoolainen Tanja Oreto astuu ovesta ulos päästä varpaisiin valkoisella mehiläispuvulla, hupulla ja suojakäsineillä suojattuna.

– Täällähän ne lentelevätkin ihan tyytyväisinä, hän toteaa.

Mehiläisten kasvatus on ollut Oreton ja hänen avomiehensä Mika Olsbon yhteinen harrastus jo noin kahdeksan vuoden ajan. Työväenopiston kurssiluetteloa selaillessaan Olsbo oli löytänyt kurssin mehiläistarhauksesta. Molemmat kiinnostuivat heti, ja nyt kummatkin ovat suorittaneet perus- ja jatkokurssit. Oretolla on mehiläistarhaajan ammattitutkinnon suorittaminen loppusuoralla. Olsbo on sen jo suorittanut.

– Tämä harrastus on vienyt mennessään. Pelkästään mehiläisten sielunelämä on jo hirveän kiinnostavaa. Esimerkiksi se, miten ne osaavat rakentaa kennoihin niin täydelliset kuusikulmiot, Oreto ihmettelee.

Iso Omena on kiinnostunut mehiläisten hyvinvoinnista

Oreto ja Olsbo omistavat tällä hetkellä noin 60 pesää eri tarhoilla. Oreton mukaan mehiläistarhaukseen kuuluu pesien hoidon lisäksi paljon muutakin: esimerkiksi pesälaatikot ja niihin tulevat kehät kootaan itse, mehiläisten tuottama hunaja kuoritaan ja lingotaan.

Suomessa mehiläisten asiat ovat melko hyvin. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineita ei käytetä niin paljon.

Suomessa mehiläisten asiat ovat melko hyvin. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineita ei käytetä niin paljon.

Ison Omenan katolla olevista pesistä saatu hunaja kuuluu kauppakeskukselle.

– Moni yritys jakaa hunajaa esimerkiksi yrityslahjoina tai antaa sitä työntekijöilleen, Oreto kertoo.

Pelkästään mehiläisten sielunelämä on jo hirveän kiinnostavaa.

Idea tarhata mehiläisiä juuri Ison Omenan katolla tuli kauppakeskuksen silloiselta kiinteistöpäälliköltä, Thomas Steniukselta. Isoon Omenaan oli jo hankittu aurinkopaneeleita ja siellä haluttiin tehdä vielä jotain muuta ekologista. Mehiläisten hyvinvoinnista oltiin kiinnostuneita, ja niiden elämää haluttiin seurata. Oreto on ollut Isoon Omenaan tarhauspaikkana tyytyväinen.

– Tässä ympärillä on hyvät laitumet mehiläisille. Niille on tärkeää, että saatavilla on monipuolista ravintoa koko kauden ajan. Kaupungista löytyy esimerkiksi koristeistutuksia, palsta-alueita ja puistolehmuksia. Myös lähellä olevalla Suomenojan kosteikkoalueella on monipuolista kasvustoa.

Moni rikkaruoho on mehiläisen ravintoa

Ilmastonmuutos tuo mukanaan monia uhkia pölyttäjähyönteisille. Esimerkiksi luonnon muuttuva rytmi voi aiheuttaa sen, ettei hyönteisille riitä ruokaa koko niiden kasvukauden ajaksi. Myös esimerkiksi kasvinsuojeluaineet ovat maailmalla ongelma, mutta Suomessa niiden käyttö on onneksi säädellympää ja vähäisempää kuin monessa muussa maassa. Suomessa mehiläistarhaajien alalla on yhteinen sopimus, että tarhauksessa käytetään vain luomutarhauksessa sallittuja aineita.

– Suomessa mehiläisten asiat ovat vielä suhteellisen hyvin. Tavallisena vuonna täällä kuolee talvisin noin 15 prosenttia pesistä. Pohjois-Amerikassa vastaava määrä voi olla jopa 50-60 prosenttia.

Oreton mukaan luonnon monimuotoisuus on säilytettävä pölyttäjien suojelemiseksi. Esimerkiksi lupiinin leviämistä kannattaa torjua, ettei se syrjäytä kaikkia muita kasvilajeja. Taloyhtiön pihassa voisi säilyttää myös yhden nurkan luonnontilaisena.

– Ei pidä olla liian siisti puutarhuri. Moni rikkaruoho on mehiläisille erinomainen ravintokasvi. Voikukka on tästä hyvä esimerkki, Oreto toteaa.

Kesken pesien tarkastelun yksi uupunut mehiläinen kiipeää Oreton kädelle lepäämään. Oreto kommentoi hymyillen, että mehiläiset ovat kuin heidän lemmikkejään. Heillä on niitä muutama miljoona.

– En olisi uskonut, että tästä tulisi omaan elämääni näin iso juttu. Tämän kautta on oppinut katselemaan luontoakin ihan eri tavalla. Ja jos on stressiä, mehiläisenhoito on parasta terapiaa.

Tanja Oreto on ollut Isoon Omenaan tarhauspaikkana tyytyväinen.

Tanja Oreto on ollut Isoon Omenaan tarhauspaikkana tyytyväinen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi