Pornoa on rajattomasti tarjolla ja sitä on helppoa katsoa ilman, että kukaan tietää. Ongelma siitä tulee siinä vaiheessa, kun se alkaa vaikuttaa esimerkiksi ihmissuhteisiin. Kuva: Hans Eiskonen
Kun pornosta tulee pakko – Toni Jyvälä ryhtyi 100 päivän pornolakkoon
Riippuvuudestaan blogia pitävän stand up -koomikon yllätti se, kuinka monenlaisia ihmisiä pornoriippuvuus koskettaa.
Ennen sen hankkimiseksi piti nähdä vähän vaivaa, nyt sitä on saatavilla rajattomasti vain parin klikkauksen päässä. Ja muun muassa siksi siitä voi tulla ongelma.
Stand up -koomikko Toni Jyvälä, 34, aloitti tänä syksynä sadan päivän pornolakon. Lakko ei ole Jyvälälle ensimmäinen, mutta ensimmäistä kertaa hän on tehnyt lakostaan julkisen projektin. Jyvälä pitää Pornoaddiktin päiväkirja -blogia, jossa hän kertoo riippuvuudestaan, lakon etenemisestä ja sen synnyttämistä ajatuksista.
Jyvälä ei ole ensimmäinen pornon kuluttaja, joka on alkanut puhua pornon haitallisista vaikutuksista omakohtaisesti, ilman moraalista paheksuntaa tai uskonnollista ideologiaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimii nuorten opiskelijamiesten käynnistämä Fight the New Drug -liike, joka on haastanut ihmisiä pornottomaan marraskuuhun.
Myös Toni Jyvälä korostaa, ettei vastusta pornoa sinänsä, vaan haluaa tuoda esiin niitä haitallisia vaikutuksia, joita ainakin liiallisella pornon katsomisella voi olla. Häneen porno vaikutti sekä henkisesti että fyysisesti, aiheuttaen esimerkiksi alakuloa ja itsetunto- ja erektio-ongelmia.
"Omalla kohdallani pornon kuluttaminen ja seksilinjoille soitteleminen ovat viimeisten kolmentoista vuoden aikana vieneet luottotietoni, tuhonneet talouteni ja tehneet minut kyvyttömäksi solmia juuri minkäänlaisia suhteita vastakkaiseen sukupuoleen. Olen ajautunut pisteeseen, jossa kyllä kaipaan läheisyyttä ja kosketusta, mutta en uskalla tehdä asian eteen mitään. En uskalla ottaa edes ensimmäistä askelta. Pelkään, että en riitä", Jyvälä kirjoittaa blogissaan.
Ongelman yleisyys kannusti avoimuuteen
Haastattelupäivänä Toni Jyvälän pornolakko lähestyy puoltaväliä. Alku on ollut lupaava.
– Pornosta kieltäytyminen on ollut yllättävän helppoa. Se liittyy varmasti siihen, että olen koko vuoden tehnyt töitä asian eteen. Keväällä kävin juttelemasta aiheesta psykologin kanssa.
– Blogin vuoksi tässä on nyt myös julkinen paine. On paljon ihmisiä, jotka tsemppaavat. Toisaalta on paine olla esimerkkinä. Mieli on kuitenkin luottavainen. On ihme, jos en nyt pysty olemaan 100 päivää ilman, Jyvälä toteaa.
– Pornoaddiktin päiväkirja -bloggaaja Toni Jyvälä
Julkiseen lakkoon Jyvälää kannusti tunne siitä, että ongelma on yleinen. Palautteen perusteella näin onkin, mutta yllättävää on ollut se, kuinka monenlaiset miehet ja naiset kokevat pornon ongelmaksi.
– On sinkkuja ja yksinäisiä, mutta myös avioliitossa tai muussa parisuhteessa olevia. Palautteen antajissa on myös naisia, joiden miehet katsovat liikaa pornoa.
Porno sai tuntemaan itsensä riittämättömäksi
Saatavuus, tarjonta, anonyymiys. Nämä syyt toistuvat, kun on tutkittu sitä, miksi pornosta on tullut niin monelle ongelma. Pornon koukuttavuuden syistä kerrottaessa puhutaan myös siitä, kuinka visuaaliset ärsykkeet kiihottavat ja tuottavat mielihyvää, jota on pakko saada lisää.
Myös Toni Jyvälän ongelman juuret johtavat elämänvaiheeseen, jolloin pornon saatavuus parani. 2000-luvun alussa Jyvälä muutti opiskelemaan Tornioon ja hankki tietokoneen ja laajakaistayhteyden. Se mahdollisti uppoutumisen pornon maailmaan.
Jyvälä kuvailee olleensa tuolloin ujo ja epävarma, eikä hänellä ollut juurikaan kokemusta naisista ja seksistä. Tämä loi pohjaa riippuvuuden synnylle.
– Perheneuvoja Paula Ruotsalainen
Jotkut asiantuntijat uskovat, että pornoriippuvuus on pikemminkin oire ja seuraus jostakin muusta ongelmasta kuten yksinäisyydestä tai vaikeudesta muodostaa ihmissuhteita. Jyvälä pitää teoriaa mahdollisena ainakin omalla kohdallaan.
– Jos en olisi ollut niin epävarma ja jos olisin kokenut enemmän läheisyyttä, olisiko pornosta tullut ongelma? Tai jos olisin seurustellut, en olisi pystynyt uppoamaan pornoon siinä määrin kuin tein.
Jyvälä tiesi, ettei pornon kuvasto vastaa todellisuutta, mutta se alkoi vaikuttaa siihen, miten hän näki itsensä ja seksin.
– Kun lähestyin naisia tai he lähestyivät minua, tuli sellaisia ajatuksia, että entä jos tämä johtaa seksiin enkä sitten riitäkään. Että en osaa tyydyttää naista, pitäisi olla lihaksikkaampi ja niin edelleen.
Nuoremmat uskaltavat puhua avoimemmin
Tuoreimman suomalaisten seksuaalisuutta kartoittavan Finsex-tutkimuksen mukaan suomalaisten yhdyntäkerrat ovat vähentyneet, mutta ihmiset harrastavat yhä enemmän itsetyydytystä ja katsovat sen yhteydessä pornoa. Esimerkiksi 35–44-vuotiaista miehistä, jotka ovat harrastaneet itsetyydytystä viimeisen kuukauden aikana, nettipornoa on katsonut noin 90 prosenttia. Saman ikäisissä naisissa vastaava osuus on noin 40 prosenttia.
Vantaan seurakuntien perheneuvojan, seksuaaliterapeutti Paula Ruotsalaisen vastaanotolla porno ei silti tule kovin usein esiin. Ruotsalainen uskoo, että pornoa kyllä katsotaan, mutta perheneuvojan vastaanotolla asia otetaan puheeksi vain, jos se aiheuttaa ongelmia.
– Silloin aihe tulee puheeksi usein niin, että toinen kertoo, että puoliso katsoo pornoa ja se tuntuu loukkaavalta.
– Aika usein pornon katsominen koetaan uskottomuutena. Kyse on siitä, että kumppanilla jokin muu menee minun ylitseni ja on kiehtovampaa kuin minä, Ruotsalainen kuvailee.
– Pornoaddiktin päiväkirja -bloggaaja Toni Jyvälä
Se, kuinka vaikeaa pornosta puhuminen on, riippuu iästä.
– Nuoremmat uskaltavat puhua pornosta, vanhemmille se voi olla vaikeaa.
Parisuhteessa pornon liiallinen katselu vaikuttaa yleensä molempiin. Toinen voi hävetä ja salailla pornon katsomista, ja se joka ei katso, tuntee itsensä riittämättömäksi.
Ainakin riippuvuudeksi muuttunut pornon katselu on väistämättä kriisi parisuhteelle. Toisaalta puoliso voi olla tuki ongelman selättämisessä.
– Pornoriippuvuuteen liittyvät uskottomuuskriisin kuviot. Riippuvuudesta toipuva joutuu kohtaamaan puolison tunteet kuten pettymyksen ja kiukun.
Kiihotusta ja tyydytystä ilman läheisyyttä
Kaikki pornon katsojat, olipa kyseessä sitten parisuhteessa elävä tai sinkku, eivät kärsi pornon katsomisesta eivätkä jää siihen koukkuun. Paula Ruotsalaisen mukaan jotkut parit katsovat pornoa yhdessä tai yhteisestä sopimuksesta, eikä siitä silloin välttämättä ole haittaa parisuhteelle.
– Erityisesti yksin elävien näkökulmasta pornossa on kuitenkin ongelmana sen onttous. Sama onttous koskee myös niitä, jotka ovat parisuhteessa, mutta kokevat itsensä yksinäiseksi. Ihmiset etsivät läheisyyttä, mutta eivät saa sitä pornosta, eivät fyysistä eivätkä henkistä. Se pystyy tarjoamaan vain kiihotuksen ja masturbaation kautta saadun tyydytyksen, Ruotsalainen sanoo.
Aikaisemmissa lakoissaan Toni Jyvälä on retkahtanut. Siitä on seurannut itseinho ja tunne, että on pudonnut syvään kuoppaan. Nyt pornoriippuvuus on tarkoitus voittaa päivä ja hetki kerrallaan.
– Meillä on joka hetki valta päättää, millaisia valintoja teemme. Että meneekö koneelle ja avaako selaimen, vai lähteekö vaikka kävelylle. Ja jos oikein paha paikka tulee, kannattaa vaikka masturboida. Sen jälkeen voi olla kiitollinen siitä, ettei sortunut pornoon.
Sen, millaiseksi elämä muodostuu pornolakon jälkeen, näyttää aika.
– Nyt minulla on sellainen olo, että haluan tästä kokonaan eroon. En usko, että minusta voi tulla kohtuukäyttäjää tai että haluan enää pornoa elämääni. Nyt pitää täyttää addiktion luomaa tyhjiötä. Mitä enemmän on muuta, ihmissuhteita, ystäviä, rutiineja, velvoitteita, sitä helpompaa se on. Aivan kuten pahoista myös hyvistä asioista voi tulla itseään ruokkiva kierre.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ystävänpäivänä rakkauden osoittamista voisi oppia vaikka koiralta, ehdottaa perheneuvoja Paula Ruotsalainen
Hyvä elämäPerheneuvoja Paula Ruotsalaisen mukaan puoliso jää liian usein sivustakatsojaksi, kun kumppanin hellyys kohdistuu vain lapsiin ja lemmikkieläimiin.