Korkeakouluihin saapuu etenkin Aasian maista opiskelijoita, joilla ei ole riittävän lämmintä päälle puettavaa. Opiskelijoiden kotimaassa Suomen ilmastoon sopivia talvivaatteita ei ole saatavilla.
Kun töitä ei ole ja lukuvuosimaksut painavat, talvitakki on siunaus
Nepalista Suomeen opiskelemaan tullut Rita törmäsi nopeasti todellisuuteen: kun työtä ei saa, kaikkea muutakin puuttuu. Oppilaitospapin järjestämä talvivaatekeräys vähensi yhden huolen.
Nepalilainen Rita, 27, halusi jatkaa opintojaan ulkomailla ja löysi Suomen googlaamalla. Tiedot vakuuttivat: Maailman onnellisin maa, jossa on turvallista elää. Koulutus on huipputasoista, ja ammattikorkeakouluissa voi opiskella englanniksi.
– Olisin alkujaan halunnut Kanadaan tai Australiaan, mutta vanhempieni mielestä ne olivat liian kaukana ja turvattomia, Rita kertoo.
Hän tiesi, että Suomessakin EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opinnot maksaisivat nepalilaisesta näkökulmasta tähtitieteellisiä summia. Koululta saamiensa tietojen ja sosiaalisen median perusteella Rita kuitenkin uskoi, että töitä löytyisi kyllä viimeistään muutaman kuukauden maassaolon jälkeen.
Huono työtilanne yllätti
Todellisuus osoittautui hyvin toisenlaiseksi kuin Rita kuvitteli. Hän tuli Suomeen elokuussa 2024. Hänet oli valittu opiskelijaksi suomalaiseen ammattikorkeakouluun kansainvälisen liiketoiminnan linjalle.
– Parin viikon sisällä tajusin, että työtilanne on täällä todella vaikea. Lukuvuosimaksu oli ensimmäiseltä vuodelta alennettu mutta silti yli 6000 euroa. Mietin, miten ihmeessä saan sen kasaan, Rita kertoo.
Hän oli tullut Suomeen puolisonsa kanssa. Heillä oli mukana rahaa elinkustannuksiin, mutta Ritan lukuvuosimaksut – jotka ensimmäisen vuoden jälkeen nousivat 9500 euroon – he olivat suunnitelleet maksavansa töitä tekemällä. Rita oli opintojen jälkeen työskennellyt Nepalissa kirjanpitäjänä ja Montessorikoulun opettajana.
– Suomessa oli mahdotonta saada minkäänlaista työtä, edes jotain ihan pientä, hän toteaa.
Talvivaatteet olivat valopilkku
Ensimmäinen syksy oli kamala. Opinnot olivat juuri niin laadukkaita kuin Rita oli odottanutkin, mutta taloudellinen epävarmuus kalvoi. Rita oli jatkuvasti huolissaan, ja lukemiseen oli vaikea keskittyä. Hän pohti, oliko hän tehnyt elämänsä suurimman virheen.
– Olin todella masentunut ja mietin, miksi olen käyttänyt paljon rahaa päästäkseni opiskelemaan maassa, jossa ajaudun näin epätoivoiseen tilanteeseen, hän sanoo.
Kaikki tuntui olevan vaikeaa. Nepalista tuodut talvivaatteetkin osoittautuivat aivan riittämättömiksi. Rahaa ostaa uusia ei ollut.
Apua ilmaantui Helsingin seurakuntien oppilaitospappi Sonja Jakobssonin kautta. Tämä oli järjestänyt talvivaatekeräyksen kansainvälisiä opiskelijoita silmällä pitäen – Ritan tilanne ei nimittäin ole poikkeuksellinen.
– Saimme keräyksestä paksut, pitkät takit, lämpimiä paitoja, huivin ja hanskat, sukkia ja talvikengät. Se oli suuri siunaus, Rita kuvaa.
Työ siivoojana helpottaa elämää hiljalleen
Vajaan vuoden Suomessa oltuaan Rita sai viimein töitä. Aluksi siivoojan työ oli kesäpesti, mutta syksyn tullen se jatkui. Hän on saanut välillä sijaisuuksia myös päiväkodista.
– Ensimmäisestä kesästä lähtien tilanteemme on hiljalleen parantunut, Rita kertoo.
Hän työskentelee osapäiväisesti, koska opinnot vievät paljon aikaa. Palkka ei ole suuri, mutta pariskunta on saanut säästettyä siitä Ritan lukuvuosimaksut.
– Säästämme ruoasta ja kaiken muun ostamisesta, Rita kertoo.
Nyt jäljellä on enää viimeinen erä, sillä Rita valmistuu ensi kesänä.
– Tiedän jo, että selviämme viimeisestä maksusta, hän iloitsee.
Puolisoa ei ole onnistanut työmarkkinoilla, mutta hän on opiskellut ahkerasti suomea. Sen turvin hän pystyi aloittamaan lähihoitajaopinnot suomen kielellä.
Suomesta on tullut toinen koti
Suomesta on tullut Ritalle parissa vuodessa toinen koti, jossa hän kuvaa kypsyneensä ihmisenä. Hän nauttii kotikaupunginosansa Kontulan puisto- ja metsäreiteistä ja ystävällisistä ihmisistä.
– Täällä olen kohdannut paljon vaikeuksia mutta päässyt niistä myös yli, hän sanoo.
Suomeen opiskelemaan halajaville Ritalla on kuitenkin terveisiä: kannattaa ottaa tarkkaan selvää kaikesta mahdollisesta ennen valinnan tekemistä. Tietoa on syytä etsiä monesta eri lähteestä.
– Oppilaitoksen mainospuheisiin ei kannata pelkästään luottaa, hän sanoo.
Rita pitää itseään onnekkaana, koska hänen tilanteensa on kääntynyt hyväksi. Hän toivoo saavansa vielä tulevaisuudessa jatkaa opintoja.
– Unelmani olisi olla sairaanhoitaja ja työskennellä siinä ammatissa Helsingissä.
Ritan nimi on muutettu.
Talvivaatekeräys kansainvälisille opiskelijoille Helsingissä
Talvivaatekeräys Helsingissä. Keräykseen voi tuoda uutta ja käytettyä tavaraa, kunhan se on ehjää ja puhdasta: talvitakkeja, toppahousuja, neuleita, aluskerrastoja, pipoja, kaulahuiveja ja hanskoja. Erityisesti hyväkuntoisille talvikengille on kysyntää. Myös lasten ja nuorten koot ovat tervetulleita.
Keräys jatkuu pe 30.10. asti. Lahjoituksia vastaanotetaan Seurakuntien talon ala-aulassa Kalliossa, Kolmas linja 22 B. Talon ulko-ovi on auki arkisin klo 8.45–15.30. Voit jättää lahjoituksesi keräyspisteeseen, joka on ulko-ovesta tullessa aulan oikeanpuoleisessa reunassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Väärä tieto Suomesta voi ajaa ulkomaisen opiskelijan köyhyyteen – täältä ei löydy töitä opiskelun oheen
Hyvä elämäEU:n ulkopuolelta tuleva opiskelija törmää Suomessa karuun arkeen. Pappi Panu Mäkelä ja opiskelija Priyash Pokharel helpottavat EU:n ulkopuolelta tulevien sopeutumista Laurea-ammattikorkeakoulussa.
