"Kansainvälisten opiskelijoiden on monesti helppo tukeutua pappiin omasta uskonnollisesta taustastaan riippumatta", Panu Mäkelä (oik. ) sanoo. Opiskelija Priyash Pokharelin uskonto on hindulaisuus.
Väärä tieto Suomesta voi ajaa ulkomaisen opiskelijan köyhyyteen – täältä ei löydy töitä opiskelun oheen
EU:n ulkopuolelta tuleva opiskelija törmää Suomessa karuun arkeen. Pappi Panu Mäkelä ja opiskelija Priyash Pokharel helpottavat EU:n ulkopuolelta tulevien sopeutumista Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Ilman pandemiaa Priyash Pokharel ei olisi Suomessa, vaan työskentelisi todennäköisesti yhä it-yrityksessään Katmandun laaksossa Nepalissa.
Mutta pandemia tuli ja vei Pokharelin firmalta kunta-alan asiakkaat, sillä Nepalissakin julkiset rahat pantiin terveydenhuoltoon. Muusta säästettiin.
Kun toistakymmentä ihmistä työllistänyt yritys meni nurin, Pokharel alkoi miettiä elämäänsä isommin uusiksi.
Nyt hän asuu vaimonsa ja kuusivuotiaan tyttärensä kanssa Espoossa ja opiskelee Laurea-ammattikorkeakoulussa matkailu- ja ravitsemisalaa.
Laureassa opiskelee noin 500 EU:n ulkopuolelta tullutta opiskelijaa
Ammattikorkeakoulu Laureassa on noin viisisataa Euroopan unionin ulkopuolelta tullutta opiskelijaa. Viime vuosina määrä on tasaisesti kasvanut. Kaikkiaan oppilaitoksessa on 1 400 opiskelijaa, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Määrä vastaa runsasta kymmentä prosenttia Laurean opiskelijoista.
Kaikilla ei mene hyvin. Sen tietää myös Panu Mäkelä, joka työskentelee Espoon seurakuntien oppilaitospappina.
Suomen korkeakouluihin tulleiden ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmat ovat viime vuosina pulpahtaneet esiin. Pahimmassa tapauksessa köyhistä maista tulleet opiskelijat ajautuvat Suomessakin vakavaan köyhyyteen.
Yksittäisten opiskelijoiden kohtalot voivat olla karmeita. Perhe kotimaassa on saattanut lyödä opiskelijalle viimeiset rahansa.
– Panu Mäkelä
Perustutkinto tulee kalliiksi
Maahantuloprosessissa valvotaan, ettei opiskelija tule Suomeen varattomana. Kulut täällä ovat kuitenkin kovat. EU:n ulkopuoliset opiskelijat maksavat korkeakouluissa lukuvuosimaksuja, Laureassa perustutkinnosta pitää maksaa 9 500 euroa vuodessa.
Panu Mäkelän mukaan vaikeudet tulevat esille melkein aina, kun hän juttelee ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. He ovat motivoituneita ja pitävät opiskelua avaimena toiveikkaaseen tulevaisuuteen.
Moni on luullut voivansa rahoittaa elämisen Suomessa tekemällä opintojen ohessa töitä. Niitä ei kuitenkaan saa. Siksi arki voi olla sokki.
Priyash Pokharel opiskelee Laurea-ammattikorkeakoulussa matkailu- ja ravitsemisalaa. Hän tapasi pappi Panu Mäkelän ryhmätapaamisessa, joita on tarjolla kansainvälisille opiskelijoille.
– Yksittäisten opiskelijoiden kohtalot voivat olla karmeita. Perhe kotimaassa on saattanut lyödä opiskelijalle viimeiset rahansa. Vakavimmissa tilanteissa opiskelija ei pysty maksamaan lukukausimaksujaan ja menettää opinto-oikeutensa. Riski hyväksikäytön ja rikoksen kohteeksi joutumiselle on suuri, Mäkelä sanoo.
Opiskelijoita rekrytoidaan etenkin Nepalista ja Kiinasta
Osa taloudellisista vaikeuksista johtuu siitä, että opiskelijat ovat saaneet elämästä Suomessa epärealistista tietoa. Ilmiö tunnetaan Laureassa, sanoo ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Teemu Ylikoski. Siksi toimintamalleja on hänen mukaansa uusittu.
– Korkeakoulu haluaa opiskelijoita, jotka pystyvät valmistumaan. Tämä vaarantuu, jos tieto on väärää.
EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat hyväksytään pääasiassa erillisvalinnan kautta. Se tarkoittaa, että oppilaitos käy järjestämässä valintakokeet kohdemaassa.
Tällä hetkellä opiskelijoita rekrytoidaan etenkin Nepalista ja Kiinasta. Opiskelijoiden löytämisessä käytetään paikallisia yrityksiä, niin sanottuja markkinointiagentteja.
– Kaikkien aiempien kumppanien kanssa yhteistyötä ei ole jatkettu.
Ylikosken mukaan erillisvalinnan kautta tulleet ryhmät etenevät nyt opinnoissaan nopeammin kuin kantasuomalaisten ryhmät. Viimeksi valmistuneet antoivat oppilaitokselle hyvät palautteet.
– Yksilöllistä vaihtelua on, mutta se ei ole kansalaisuuteen sidottua.
Kerron työntekijän laillisista oikeuksista ja sanon, että työsopimus pitää aina vaatia.
– Priyash Pokharel
Panu Mäkelä järjestää muun muassa opintopsykologien kanssa ryhmätapaamisia, joissa kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista yritetään helpottaa. Tapaamisissa hän on tavannut Priyash Pokharelin. Tämä muutti Suomeen vasta maaliskuussa, mutta toimii jo toisten EU:n ulkopuolelta tulleiden tukiopiskelijana.
Pokharel auttaa opiskelijoita käytännön asioista lähtien: hän kertoo, miten tehdään muuttoilmoitus tai mistä kaupoista kannattaa hakea punalaputettuja tuotteita lähellä sulkemisaikaa.
Pokharel tietää, että sosiaalisessa mediassa kiertää juttuja Suomesta maailman onnellisimpana maana. Moni on ennen muuttoa luullut, että opiskelut voisi täällä helposti rahoittaa työllä. Työpaikan saaminen on kuitenkin miltei mahdotonta, ja sellaista etsiessään opiskelijat ovat alttiita huijauksille, surkeille työehdoille ja riistolle.
– Siksi kerron työntekijän laillisista oikeuksista ja sanon, että työsopimus pitää aina vaatia.
Pokharel on miettinyt vaimonsa kanssa, pitäisikö opintojen jälkeen lähteä johonkin toiseen Euroopan maahan, josta töitä saisi helpommin.
Toistaiseksi hän on päätynyt siihen, että haluaisi jäädä Suomeen. Verkostojen rakentaminen on täällä jo alulla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Olkapäänä opiskelijoiden hankalissa hetkissä – Jani Havumäki on Espoon ensimmäinen oppilaitosdiakoni
AjankohtaistaEspoon ensimmäinen oppilaitosdiakoni Jani Havumäki toivoo, että oppilaat pysäyttävät hänet juttelemaan oli heidän murheensa sitten iso tai pieni.
