"Usko Herraan Jeesukseen", kehottaa juliste Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Tätä sanomaa on kirkonkylässä julistettu keskiajalta saakka, aluksi puukirkossa, sitten kivisessä Pyhän Laurin kirkossa, joka rakennettiin sen tilalle 1400-luvun puolivälissä ja on nykyisin pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Vielä 1800-luvun alussa kirkonkylä oli kahden kirkon kylä: Pyhän Laurin kirkon vieressä oli puukirkko, jossa suomenkieliset jumalanpalvelukset pidettiin. Puukirkko purettiin vuonna 1818. Uusin sananjulistuksen paikka kylässä on vuonna 2010 valmistunut Pyhän Laurin kappeli.

Kesäkuu on puolessavälissä, kun Pekka Vilhomaa pulahtaa Keravanjokeen Matarin uimarannalla. Avantouimarin asiantuntemuksella hän arvioi, että vesi on korkeintaan 14-asteista. Keravanjoen varrella on kaksi muutakin yleistä uimarantaa: Nikinmäessä ja Havukoskella. Kovin lämpimäksi jokivesi ei tule koko kesänä. Viime vuonna korkein mitattu lämpötila Matarissa oli elokuinen 18,2 astetta. Paikoin Keravanjoessa näyttää virtaavan pikemminkin kahvia kuin vettä. Ruskea väri ei kuitenkaan kerro veden likaisuudesta, vaan joen savisesta pohjasta.

1870-luvulla rakennettu Stenkullan kivisilta vie Keravanjoen yli. Samalla paikalla on ollut aiemmin pitkään puinen silta. Ainakin syystalvella 1630 silloinen puusilta oli huonossa kunnossa. Pitäjän kirkkoherra Sigfred oli menossa piispaa vastaan, mutta suistui hevosineen ja rekineen jokeen. Hevonen hukkui, kirkkoherra ei. Täällä Hakkilan ja Jokiniemen seudulla on asuttu jo kivikaudella 5000–6000 vuotta sitten. Silloin jokea ei ollut, vaan seutu oli merenrantaa, hylkeenpyyntialuetta. Esimerkiksi nykyisen Tikkurilan alue oli vielä veden alla. Kaivauksissa on löydetty muun muassa savesta tehtyjä ihmishahmoja.

Kirkonkylänkosken pato Keravanjoessa on rakennettu ilmeisesti 1840-luvulla. Virtaavan veden voimaa on kuitenkin hyödynnetty jo viimeistään 1500-luvulla. Siltä ajalta ovat ensimmäiset tiedot kylien viljamyllyistä. 1600-luvulla jokien varteen rakennettiin sahoja. 1800-luku ja 1900-luvun alku olivat teollistumisen aikaa. Vantaankoskella toimi tuolloin muun muassa ruukki, viilatehdas ja trasselitehdas, Keravanjoen varrella Tikkurilassa puolestaan silkkitehdas ja nykyisen maalitehtaan edeltäjä vernissatehdas. 1900-luvun kuluessa teollisuus, asutus ja maatalous saastuttivat joet huonoon kuntoon ennen kuin jätevesiä alettiin puhdistaa. Likaisimmallaan vesi oli 1970-luvun alussa.

Kävelysilta vie Pitkäkosken yli Vantaalta Helsinkiin. Vantaanjoki on kaupunkien rajana Silvolasta Tammistoon, Keravanjoki Tammistosta Tikkurilaan. Pitkäkosken rannat ovat luonnonsuojelualuetta, vanhaa metsää. Suurimmat kuuset ja rauduskoivut ovat yli satavuotiaita ja kolmisenkymmentä metriä korkeita. Alkukesästä lehdossa on taianomainen tunnelma. Silmät nauttivat yltäkylläisestä vihreydestä, korvat joen kohinasta ja lintujen taukoamattomasta laulusta. Lehdossa pesii kolmisenkymmentä eri lintulajia, esimerkiksi harvinainen idänuunilintu. Joessa elää uhanalainen vuollejokisimpukka. Jos on onnekas, voi nähdä koskessa saukkoja. Saukot ehdittiin jo metsästää Suomesta lähes sukupuuttoon ennen kuin ne vuonna 1974 rauhoitettiin.

Juntaro Coste kalastaa Vantaankoskella. Hän on napannut jo kirjolohen, mutta toiveissa olisi lohi. Kirjolohia päästetään jokeen pyyntikokoisina kalastajia varten, harvemmin saaliiksi saatavat lohet taas lisääntyvät joessa luontaisesti. 1300-luvulla lohiapajilla olivat kirkonmiehet. Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika antoi vuonna 1351 lohenpyyntioikeuden virolaiselle Padisen luostarille. Luostarissa noudatettiin sisterssiläissääntöä, joka kielsi lihansyönnin. Siksi lohet olivat munkeille tärkeää ravintoa. Munkit itse eivät kalastaneet, vaan työn hoitivat maallikkoveljet. Paikalliset eivät katsoneet vieraita kalamiehiä hyvällä, vaan seurauksena oli niin tappelunnujakoita kuin oikeudenkäyntejäkin. Vuonna 1428 luostari myi kalastusoikeuden Turun hiippakunnalle.

101 kilometriä pitkä Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingin Vanhassakaupungissa. Sen pisin sivuhaara on 65 kilometriä pitkä Keravanjoki, joka alkaa Hyvinkäältä ja yhtyy Vantaanjokeen Tammistossa.