null Kuvareportaasi: Sarvipöllökin asuu Hietaniemen hautausmaalla

Päiväunilta herätetty sarvipöllö tuijapensaassa. Sarvipöllö ei näytä samanlaiselta voimanpesältä kuin moni muu pöllö. Kuva: Antti Koli

Päiväunilta herätetty sarvipöllö tuijapensaassa. Sarvipöllö ei näytä samanlaiselta voimanpesältä kuin moni muu pöllö. Kuva: Antti Koli

Hyvä elämä

Kuvareportaasi: Sarvipöllökin asuu Hietaniemen hautausmaalla

Helsingin Hietaniemen hautausmaa on varsinaisen toimensa lisäksi valtava puisto. Alue on rauhallinen, ja suuret puut ja tiheät pensaat tarjoavat suojaa linnuille ja nisäkkäille.

Sarvipöllöjä on asunut Hietaniemen hautausmaalla ainakin viime syksystä lähtien. Sarvipöllö on pienehkö ja sangen hoikka pöllö, jonka silmien päällä on sarvet eli töyhdöt kuten huuhkajallakin. Päivisin pöllö yrittää nukkua rauhassa, mutta hämärissä se vilkastuu ja alkaa saalistaa myyriä ja hiiriä ravinnokseen.

Sarvipöllöä paljon isompi ja vankempi huuhkaja on ollut vakituinen asukas hautausmaalla. Valitettavasti niitä ei ole enää viime vuosina näkynyt. Pöllöjen rauhallinen olemus sopii hautausmaalle.

Näkyvämpiä ja kuuluvampia petoja hautausmaalla ovat komeat kanahaukat. Viime vuonna ne pesivät Lapinlahden sairaalan alueella, ja tänä talvena ne ovat tarkistelleet vanhoja variksenpesiä eri puolilla Hietaniemeä. Koiras huutaa naarasta paikalle, ja sitten ne lentelevät yhdessä, toisinaan yläilmoihin asti kaarrellen.
 

Kani on rauhoitettu huhtikuusta elokuuhun

Kanit ja hiiret selviytyvät talvesta ruokinnan avulla. Kanit ovat Helsingissä taas runsastumassa huolimatta erilaisten petojen lisääntymisestä. Ehkä leudot talvet ovat kaneille jopa liian mukavia.

Kani on rauhoitettu huhtikuusta elokuuhun. Viime metsästyskaudella Hietaniemessä pyydettiin satakunta kania. Nykykanit ovat varovaisempia kuin aiemmin. Niistä näkee korkeintaan vilahduksen päiväsaikaan. Käpälien jäljet tai hampaiden kuorimat pensaat on helpompi huomata.

Lumikot tulevat hautausmaalle jahtaamaan myyriä ja hiiriä. Vikkelän lumikon huomaa parhaiten valkoisen karvan aikaan tummaa maata vasten.

Oravat kiinnittävät huomionsa hautausmaan kävijään tiaisten tapaan. Ne saattavat kiivetä lahkeeseen tai tulla syömään pähkinöitä luotettavan ihmisen kädestä.

Oravilla on pallomainen, täytetty pesä puun oksien suojassa. Pesiä on useita poikasten turvallisuuden vuoksi, ja onnekas kävijä voikin nähdä oravan kantamassa suustaan poikasta pesästä toiseen. Pesyeitä on kaksi vuodessa. Ensimmäiset poikaset syntyvät huhti–toukokuussa.
 

Linnut etsivät ruokaa hautakukkasista

Linnuista parhaiten Hietaniemessä viihtyvät talitiaiset, joita onkin tänä talvena näkynyt paljon. Sinitiaisia on selvästi vähemmän. Muutama kuusitiainen on myös käynyt lintulaudoilla. Lumen väistyessä pikkulinnut siirtyvät pois ruokintapaikoilta. Ne etsivät tuoreita kasviksia ja pikkueläimiä puista, nurmikoilta ja hautojen kukkasista siirtyen kepeästi paikasta toiseen.

Tiaiset ovat tottuneet ruokkijoihin. Ne lennähtävät usein kävijää kohti ikään kuin tervehtien. Tiaiset ovat talvisen metsän valopilkku, ja samanlainen vaikutus niillä on hautausmaalla kävijään. Niille tarjotaankin ruokaa yllin kyllin joka puolella.
 

Mustarastas on muuttanut metsistä kaupunkiin

Mustarastas on näkyvä ja kuuluva lintu. Paitsi ruokintapaikoilla niitä näkee maassa heittelemässä nokallaan lehtiä ja muuta kariketta ruokapalojen toivossa. Ne ovat runsastuneet viime vuosina lähinnä talviruokinnan ja leutojen talvien ansiosta. Parikymmentä vuotta sitten mustarastaan näkeminen oli paljon harvinaisempaa. Nyt ne tuntuvat muuttaneen metsistä kaupunkiin.

Mustarastas laulaa aavistuksen surumielisesi ja huilumaisesti. Sen laulun innoittamana on tehty niin klassisen kuin kevyen musiikin kappaleita. Ääni on sangen puhdas, ja sen voima ylittää liikenteen aiheuttaman taustahuminan. Mustarastas on Uudenmaan maakuntalintu, ja siitä ollaan jopa tekemässä jonkinlaista joululintua.

Paksunokkaiset siementen syöjät kuten vihervarpuset, tiklit ja viherpeipot hyödyntävät tinttien tavoin ruokintoja. Ne tosin ovat paljon liikkuvaisempia ja arempia. Eksoottisen värisiä tiklejä tapaa ruokinnoilta talvi talvelta enemmän.

Luontokuvaaja Antti Koli käy Hietaniemen hautausmaalla kuvaamassa viikoittain.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Hautakiven palat katukiveyksessä ihmetyttävät seurakunnissa – käytöstä poistetuista hautamuistomerkeistä huolehditaan

Ajankohtaista

Espoosta kuului alkuviikosta kummia, kun Suurpellon asukkaat bongasivat alueen katujen kivipäällysteistä kaksi hautamuistomerkin kappaletta. Pääkaupunkiseudun hautausmailta ne eivät ole peräisin, sillä vanhat hautakivet murskataan tai otetaan uusiokäyttöön.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.