Jos tietoa tilojen esteettömyydestä ei saa, moni vammainen jää kotiin, kertoo Ronja Venesperä. Kuva: Hans v. Schantz

Hyvä elämä

Kynnys kirkkoon voi olla vammaiselle korkea

Terveessä uskonnollisessa yhteisössä hyväksytään vammaiset ihmiset sellaisina kuin he ovat, sanoo pyörätuolilla liikkuva teologi Ronja Venesperä.

09.09.2016 16:10
Kaisa Halonen

Kun teologi Ronja Venesperä liikkuu kaupungilla pyörätuolilla, häneltä saatetaan kysyä, haluaisiko hän uskoa Jeesukseen ja parantua.

– Vammaisuus nähdään vikana, joka pitäisi korjata, eikä olemisen tapana. Minusta on hirveän ongelmallista ajatella, että Jumalan luomistyötä pitäisi ruveta korjailemaan. Minut on luotu tällaiseksi – mistä minä parantuisin, jos uskoisin paremmin? Venesperä kysyy.

Hänestä parantamispuheet ovat yksi hengellisen väkivallan muoto. Terveissä uskonnollisissa yhteisöissä kyetään hyväksymään vammaiset ihmiset sellaisina kuin he ovat.

– Mutta ihan yhteisöstä riippumatta yksilöiden suhtautuminen vammaisiin ihmisiin vaihtelee paljon. Jotkut ovat hyvinkin avoimia, toisessa ääripäässä taas ovat ne, jotka eivät pysty suhtautumaan neutraalisti. Osa ahdistuu, osa pelkää, osa saattaa ruveta itkemään. Jotkut käyvät iholle kiinni ja tulevat häiritsemään, Venesperä kertoo.

Minusta on hirveän ongelmallista ajatella, että Jumalan luomistyötä pitäisi ruveta korjailemaan."
– Teologi Ronja Venesperä

– Eniten minua loukkaa ylenmääräinen huomio ja ihmisten huomiontarve tyyliin "katsokaa, tässä on vammainen, nyt minä autan häntä". En minä mene jumalanpalvelukseen olemaan hyväntekemisen kohde. Vammaiset nähdään usein avuttomina ja siksi heitä saatetaan tuppautua auttamaan, vaikka sille ei olisi mitään todellista tarvetta.

Joskus innokkaat auttajat ovat esimerkiksi tarttuneet Venesperän pyörätuoliin, kun hän on ollut jonottamassa ehtoolliselle. Väkisin auttaminen on aiheuttanut vaaratilanteitakin.

– Minusta se on häirintää ja huonoa käytöstä. On myös hyvin ylimielistä kuvitella, etten itse tiedä, pystynkö menemään ehtoolliselle, ottamaan takin naulakosta tai käymään vessassa.

Venesperä arvelee, että usein taustalla on puhdasta tietämättömyyttä. Kaikki eivät myöskään kykene kohtaamaan erilaisuutta. Usein hän on myös törmännyt käsitykseen, että vammaisen ihmisen elämä olisi kärsimystä.

– Kaikki eivät ymmärrä, että vammainen voi olla onnellinen ja tyytyväinen omaan elämäänsä.

Kampanja muistuttaa vammaisten oikeuksista

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Ronja Venesperä on seurakunnassaan mukana esteettömyystyöryhmässä. Hän arvioi, että kirkot tulevat pahasti jälkijunassa saavutettavuuden suhteen.

– Vanhemmissa rakennuksissa esteettömyyttä ei välttämättä ole huomioitu ollenkaan. Tai tilojen esteettömyydestä saattaa olla vaikea löytää paikkansapitävää tietoa, vaikka esteettömyysstandardit ovat ihan yksiselitteiset. Kun tiedot eivät pidä paikkaansa, voi seurata ikäviä yllätyksiä ja vaaratilanteita. Moni vammainen jääkin siksi mieluummin kotiin.

Vantaalla luterilaisissa seurakunnissa tehtiin esteettömyyskartoitus vuonna 2010.

Kaikki eivät ymmärrä, että vammainen voi olla onnellinen ja tyytyväinen omaan elämäänsä."
– Teologi Ronja Venesperä

– Ongelmakohdat kirjattiin, ja esteettömyys huomioidaan sitä mukaa, kun tiloja peruskorjataan. Esteettömyystiedot löytyvät Vantaan seurakuntien verkkosivuilta. Mutta parantamisen varaa on aina, kertoo kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen.

Hän on yksi kolmesta diakonista, joiden vastuulla on Vantaan seurakuntien vammaistyö.

– Päämääränä meillä on, että jokainen vammasta riippumatta voisi esteettömästi osallistua seurakunnan toimintaan. Palvelut suunnitellaan tarpeen mukaan: on viittomakielen tulkkausta kuulovammaisille, äänilehti näkövammaisille ja omia rippikouluja kehitysvammaisille nuorille. Ensisijaisesti kannustamme siihen, että jokaiselle löytyisi paikka omasta seurakunnasta emmekä erottele ihmisiä vamman mukaan omiin lokeroihinsa, Tuohimaa-Salminen kertoo.

Vantaan seurakunnissa pyörii loppuvuoden Oikeus olla omanlainen -kampanja, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksiin.

– Jumalan silmissä kaikki ovat yhtä arvokkaita. Ihmisarvoa ei voi mitata kuntoutumisella, Tuohimaa-Salminen sanoo.

Oikeus olla omanlainen -tapahtuma torstaina 22.9. kello 16–17.30 Myyrmannin kauppakeskuksen lavalla. Asiaa vammaisten henkilöiden oikeuksista, ihmisarvosta ja lähimmäisenrakkaudesta. Mukana Taika-Petteri ja djembe-rumpali Pape Cisse.

#Omanlainen-haaste: Kirjoita tai piirrä ajatuksiasi omanlaisuudesta. Ota kuva ja jaa se Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä käyttäen #omanlainen-aihetunnistetta.

Lisätietoa kampanjasta täältä.