Kuva: Eili-Kaija Kuusniemi
Kysyn vaan: Miksi koira tekee vanhustyötä?
Vantaan seurakuntien perustaman diakoniasäätiö Foiben palvelukeskuksessa Rekolassa aloitti lokakuussa työt Onni-koira. Mistä syntyi idea ottaa koira mukaan vanhustyöhön, vuorovaikutuskenttien kehittäjä ja Onni-koiran emäntä Tuula Laine?
– Olin usein kuullut, että eläimiä on ollut mukana vanhustyössä ja ne tekevät hyvää terveydelle. Ne ovat positiivisuuden levittäjiä ja avaavat muistisairaiden maailmaa.
– Kesällä Foibessa oli kanoja, joista oli todella suuri ilo, mutta niitä ei voitu pitää talven yli. Ensi kesäksi on suunniteltu lampaita. Sitten syntyi ajatus koirasta, joka olisi täällä joka päivä. Oma koira on ollut aina myös minun haaveeni, mutta olin ajatellut, että se joutuisi olemaan liikaa yksin. Kun selvisi, että voisin ottaa sen mukaan töihin, avautui koiranvirka.
Onni on vielä nuori koira. Miten se on sopeutunut työhönsä?
– Kaikki ovat ihmetelleet, miten ihastuttava ja rauhallinen se on. Se on espanjanvesikoira eli hyvin pehmeä, eikä siitä lähde karvaa. Se suhtautuu kaikkiin hyvin luottavaisesti. Matkalla töihin Onni lepää junan lattialla.
Onko Onni töissä aina silloin kun sinäkin?
– Se on töissä noin 3–4 päivänä viikossa. Jos meillä on joku kotimiehenä, se voi pitää etäpäivän. Työpaikalla sillä on myös oma rauha minun huoneessani. Sillä on oma koppi työpöydän alla.
Mistä se johtuu, että esimerkiksi vähän puhuvat muistisairaat saattavat alkaa jutella eläimille?
– Se on se elävä kosketus. Eläimet eivät odota mitään, ne ovat avoimia ja luottavaisia. Monilla vanhoilla ihmisillä on muistoja omista lemmikkieläimistä. He alkavat kertoa, kuinka heillä kotona on ollut kissa tai koira. Eläimet myös yhdistävät tuntemattomiakin ihmisiä. Kun kesällä istuttiin katsomassa kanoja, ihmiset alkoivat puhua ensin kana-asioista ja sitten muusta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Menen töihin joko koiran kanssa tai en ollenkaan” – Vaula Kuuluvainen etsii toimistohommia itselleen ja kääpiövillakoira Leeroylle
Hyvä elämäKaksivuotias Leeroy on hypokoirakokelas. Jos puolentoista vuoden koulutus sujuu suunnitelmien mukaan, puudeli oppii tökkimään diabetesta sairastavan omistajansa lonkkaa, kun tämän verensokerit romahtavat.