Kysyn vaan: Miksi lasten huomioimiseen tarvitaan kirkolliskokouksen lupa?
Viime viikolla kokoontuneessa kirkolliskokouksessa käsiteltiin edustaja-aloitetta, jossa ehdotetaan, että uusperheet pitäisi huomioida paremmin vihkikaavassa. Mistä syntyi ajatus tällaisen aloitteen laatimiseen, perheneuvoja, pappi ja kirkolliskokousedustaja Markku Orsila?
– Ajatus ei ole ihan uusi, vaan syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten. Silloin uusperheiden liiton nettisivuilla esitettiin tapoja huomioida uusperheet vihkitilanteessa ja turkulainen psykoterapeutti Florence Schmitt laati vihkikaavan lisäysehdotukset. Aloitteen tekemiseen vaikutti myös se, että työssäni tapaan paljon uusperheitä.
Eikö pappi voi huomioida vihkiparin lapset ja perheen elämäntilanteen ilman kirkolliskokouksen lupaakin?
– On nytkin mahdollista huomioida lapset vihkipuheessa. Vihkikaavan virallinen osio ja siihen liittyvät kysymykset ovat tässä se ongelma. Niiden käytössä on vähän vaihtelua. Osa papeista käyttää vihkikaavaa soveltaen. Joillekin taas Kirkkokäsikirja on siinä mielessä pyhä, ettei kaavasta poiketa. Jos lapset huomioiva tapa halutaan laajempaan käyttöön, se kannattaa käsitellä kirkolliskokouksessa. Me kuitenkin vihimme myös eronneita ja ihmisiä, joilla on jo lapsia.
Kuinka lapset mielestäsi pitäisi huomioida vihkitoimituksessa?
– Tahdotko-kysymyksen jälkeen olisi jokin kysymys, jossa kysyttäisiin, tahtooko pitää huolta myös toisen lapsista. Vihkiparin siunaamisen lisäksi siunattaisiin myös lapset.
Miten aloite otettiin vastaan kirkolliskokouksessa?
– Se jäi byrokratian rattaisiin. Joidenkin mielestä Kirkkokäsikirjan muuttaminen on liian hankalaa. Sain myös kiitosta ja hyvää palautetta. Nyt aloite menee perustevaliokuntaan, joka antaa asiasta lausunnon. Sitten käsikirjavaliokunta laatii asiasta mietinnön. Asiaa käsitellään mahdollisesti myös piispainkokouksessa.
Jaa tämä artikkeli: