Kysyn vaan: Miksi vantaalaisia kehotetaan mittaamaan radonpitoisuutta?
Vantaan kaupunki ja Säteilyturvakeskus kutsuvat vantaalaisia radontalkoisiin eli mittaamaan kotiensa radonpitoisuutta. Mitä on radon ja miksi siitä pitäisi olla huolissaan, tutkija Olli Holmgren Säteilyturvakeskuksesta?
– Radon on radioaktiivinen kaasu. Se altistaa keuhkot säteilylle, mikä lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.
Onko vantaalaisten syytä olla erityisen huolissaan radonista?
– Vantaalla radonpitoisuuden keskiarvo on hieman suurempi kuin koko maan keskiarvo. Tietyillä alueilla keskimääräinen radonpitoisuus on huomattavasti korkeampi ja toisilla matalampi.
Onko vanhoissa taloissa suurempi säteilyriski kuin uusissa?
– Radonpitoisuus on keskimäärin suurin 1980-luvulla rakennetuissa asunnoissa ja pienin 1950- ja 2000-luvulla rakennetuissa. Enimmäisarvo voi ylittyä kaiken ikäisissä taloissa.
Mitä mittauksen tekeminen maksaa ja miten se tehdään?
– Radontalkoissa mittaus maksaa 33,48 euroa, normaalisti 44,33 euroa. Mittari lähetetään ja palautetaan kirjekuoressa. Mittauspurkki sijoitetaan vähintään kahdeksi kuukaudeksi olo- tai makuuhuoneeseen noin metrin korkeudelle.
Ilmeneekö radonpitoisuus muuten kuin mittauksissa?
– Ei. Radon on hajuton ja väritön kaasu, joka ei aiheuta välittömiä oireita tai tuntemuksia.
Jos kodissa todetaan korkea radonpitoisuus, mitä asialle voi tehdä?
– Radonpitoisuutta voi pienentää korjaustoimenpiteillä. Tehokkain menetelmä on radonimuri tai radonkaivo. Radonimurilla imetään ilmaa lattian alta. Radonkaivolla imetään ilmaa maaperästä talon ulkopuolelta 4–5 metrin syvyydeltä. Se soveltuu siten vain soraharjuille.
– Huonosti toimiva ilmanvaihto nostaa radonpitoisuutta, joten ilmanvaihdon parantamisella voidaan myös päästä kohtalaisiin tuloksiin.
Jaa tämä artikkeli: