Avun saajat. Nainen valmisti ruokaa lapselleen Liran pakolaisleirillä Ugandassa vuonna 2006. Helluntailiikkeen kehitysapujärjestö Fida toimitti humanitaarista apua pahamaineista LRA-sissiarmeijaa paenneille ihmisille.
Lähetyssopimus joutui puntariin
Kirkkovaltuutetut äänestävät ensi viikolla siitä, toiko kirkon lähetyssopimus ratkaisun vuosia hiertäneeseen tasa-arvokiistaan.
Maaliskuussa 2013 Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päätti lopettaa Kansanlähetyksen ja Kylväjän lähetystyön tukemisen asteittain vuoteen 2015 mennessä. SLEY:n ja sen ruotsinkielisen sisarjärjestön SLEF:n avustaminen oli lopetettu jo aikaisemmin.
Luottamuspulan ytimessä on kysymys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tuki ohjattiin järjestöille, joiden toiminnan naispappien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kanssa ei katsottu olevan syrjivää.Viime kesänä kaikki kirkon seitsemän lähetysjärjestöä allekirjoittivat kirkkohallituksen kanssa perussopimuksen, joka velvoittaa ne noudattamaan kirkon tunnustusta ja päätöksiä. Järjestöjen suhtautumista naispappeuteen ja samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin käsiteltiin syksyllä ohjauskeskusteluissa.
Keskustelujen päätyttyä kirkon ulkoasiain osasto julkisti yhteenvedon, jonka mukaan mikään järjestö ei ole kieltänyt työntekijöitään yhteistyöstä naispapin kanssa, eikä yksikään järjestöistä kysy palkkaamiensa ihmisten seksuaalista suuntautumista. Lisäksi kaikki lähetysjärjestöt ovat valmiita puolustamaan työalueillaan kaikkien ihmisoikeuksia.
”Kukaan järjestöjen johtajista ei ilmaissut, että he eivät olisi valmiit puolustamaan ihmisoikeuksia”, kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko sanoo.
Jukon mukaan kaikilla sopimuksen allekirjoittaneilla järjestöllä on kirkon virallisen lähetysjärjestön asema.
”Niiden oikeudeksi on katsottu saada seurakuntien kolehtivaroja, talousarviomäärärahoja samoin kuin seurakuntalaisten myöntämää vapaaehtoista kannatusta.”
Kaikkia lähetyssopimus ei kuitenkaan vakuuttanut. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät pitäytyvät aikaisemmassa linjassaan ja ohjaavat kansainvälisen tukensa Kirkon Ulkomaanavun lisäksi vain kahden lähetysjärjestön, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran, kautta.
Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto ottaa kantaa lähetystyön perussopimukseen 12. maaliskuuta. Yhteisen kirkkoneuvoston esityksen mukaan tukea jaettaisiin kaikille sopimuksen allekirjoittaneille järjestöille.
Kirkolliskokousedustaja ja Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Johanna Korhonen ei usko, että kaikki lähetyssopimuksen allekirjoittaneet järjestöt noudattavat omassa toiminnassaan kirkon päätöksiä.
”Lähetysjärjestöistä neljä ei rekrytoi työtehtäviinsä pappisvihkimyksen ottaneita naisia. Viisi järjestöä ei noudata piispainkokouksen linjausta, jonka mukaan rekisteröity parisuhde ei ole este kirkon työssä olemiselle.”
Korhosen mukaan nämä käytännöt johtavat törmäyskurssille tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain ja rikoslain kanssa.
Kirkon ulkoasiain neuvoston arvio, jonka mukaan kaikki lähetysjärjestöt ovat valmiita puolustamaan seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia, ei Korhosen mukaan perustu mihinkään. Hän kertoo tutustuneensa ohjauskeskusteluita koskeviin muistioihin.
”Yhteenvedossa on kyse paketointitekniikasta, jolla ristiriidat yritetään peittää näkyvistä”, Korhonen sanoo.
Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, kirkolliskokousedustaja Stig Kankkonen katsoo, että lähetyssopimus antaa hyvät perustelut kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen tukemiselle.
Kankkosen mielestä tuen epääminen sopimuksen allekirjoittaneilta järjestöiltä kertoisi kaksinaismoraalista: järjestöiltä vaaditaan pelisääntöjen noudattamista, mutta samalla seurakunnat sanoutuvat irti yhteisestä sopimuksesta.
”Jos kirkkohallitus sanoo, että tämä sopimus riittää heille, tiedämmekö me seurakunnissa enemmän ja paremmin”, Kankkonen kysyy.
Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Minna Koutaniemi pettyi sopimukseen, koska se ei antanut järjestöjen toiminnan arvioimiseen uusia välineitä. Hänen mukaansa konservatiivisten järjestöjen naisia ja seksuaalivähemmistöjä syrjivät käytännöt jatkuvat.
”Mikään ei ole muuttunut viimevuotisen päätöksen jälkeen. Kokoukseen tulee varmasti toinen esitys, ja niiden välillä joudutaan äänestämään”, hän sanoo.
Lähetyssopimuksen puolustajien mukaan tuen epääminen konservatiivisilta järjestöiltä vahingoittaisi työtä köyhien hyväksi. Lähetysjärjestöjen työ on vakuuttanut myös ulkoministeriön. Suomen Lähetysseura on ministeriön kumppanuusjärjestö. Kehitysyhteistyön hanketukea saavat tänä vuonna Suomen Pipliaseura, Kansanlähetys, Kylväjä ja SLEF.
Ulkoministeriön eettiset säännöt järjestöille laadittiin silloisen kehitysministerin Heidi Hautalan johdolla. Tällä hetkellä Hautala toimii kehitysyhteistyön konsulttina, joka tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa.
”Tätä kysymystä ei ole helppo ratkaista, kun tunnen esimerkiksi Fidan laadukasta työtä syrjäytyneimpien parissa”, Hautala kommentoi espoolaisten valtuutettujen edessä olevaa päätöstä.
Hautala uskoo, että kehitysyhteistyön ihmisoikeuslinja selkeytyy ja ehkä tiukentuu tulevina vuosina. Kun Suomen Lähetysseura päätti keväällä 2013 lähettää rekisteröidyssä parisuhteessa elävän pariskunnan kehitysyhteistyöhön, kirkossa noussut kohu sai Hautalan havahtumaan.
”Ymmärsin, että nykyiset eettiset säännöt eivät ole viimeinen sana. Ehdotan, että ulkoministeriö käy asiasta keskustelua vaikkapa kirkon ulkoasiain neuvoston kanssa”, Hautala sanoo.
Juttuun tehty jälkikäteen korjaus: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ei saa vuonna 2014 ulkoministeriön kehitysyhteistyön hanketukea. Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä sen sijaan saa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaankosken seurakuntaneuvosto palasi äänestyksen jälkeen lähetysjärjestöjen tukemisessa aiemmalle linjalle – Tasa-arvonäkökulma jäi vähemmistöön
AjankohtaistaViime vuonna seurakunta leikkasi yhden äänen enemmistöllä kolmen järjestön tukia. Tuolloin perusteluna oli kyseisten järjestöjen suhtautuminen naisten pappeuteen.