Lähiönuoret mellakoivat Antti J. Jokisen uudessa elokuvassa
Raju nuorisokuvaus Pahan kukat on yksi Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin kotimaisista elokuvista.
Historiallisten Puhdistus- ja Kätilö-elokuvien jälkeen ohjaaja Antti J. Jokinen tuo valkokankaalle lähiönuorten paineita ja aggressioita kuvaavan Pahan kukat -jengidraaman.
Lähtökohtana elokuvan tekemiseen Jokisella olivat havainnot yhteiskunnan muuttumisesta kovemmaksi sekä huoli syrjäytyneistä nuorista pääkaupunkiseudun lähiöissä ja muualla Suomessa.
– Tein elokuvan käsikirjoitusta kolme vuotta. Kun aloitin kirjoittamisen, olin 80-prosenttisesti varma siitä, että huomioni olivat oikeita. Loppuvaiheessa olin sataprosenttisen varma asiasta.
Jokinen haluaa herättää elokuvallaan keskustelua siitä, mitä yhteiskunnassa tällä hetkellä tapahtuu.
– Pahimmillaan syrjäytyminen voi johtaa väkivaltaan ja mellakointiin, kuten on tapahtunut esimerkiksi Göteborgissa.
Moni näkee tulevaisuutensa synkkänä
Antti J. Jokisella itsellään ei ole lähiötaustaa. Niinpä hän tapasi käsikirjoitusta tehdessään lähiöissä asuvia nuoria.
Jokinen yllättyi siitä, miten paljon joillakin asuinalueilla esiintyi sosiaalisia ongelmia, rikollisuutta ja huumeidenkäyttöä.
Kun aloitin kirjoittamisen, olin 80-prosenttisesti varma siitä, että huomioni olivat oikeita. Loppuvaiheessa olin sataprosenttisen varma asiasta."
– Monet tapaamistani nuorista näkivät oman tulevaisuutensa synkkänä. He olivat vihaisia ja väärän tiedon varassa, koska he kuuntelivat vallalla olevia populistisia puheita. Irrottautuminen nykyisestä elämäntilanteesta tuntui monesta mahdottomalta, Jokinen kertoo.
– Toki tiedän, että lähiöissä asuu myös hyvinvoivia ja onnellisia nuoria. Elokuvani tarkoitus ei olekaan lähiökriittisyys, sillä syrjäytyneisyyttä voi olla yhtä hyvin vaikka Jyväskylässä
Ohjaajan ohjenuorana oli myös ranskalaisen runoilijan Charles Baudelairen teos Pahan kukat. Jokisen mukaan katsoja voi itse päätellä, miten kirjan kuoleman ja syrjäytymisen teemat niveltyvät elokuvaan.
Elokuvan nuoret asuvat oikeasti lähiössä
Ohjaaja pyrki Pahan kukissa autenttiseen kuvaukseen. Esimerkiksi elokuvan nuoret ovat lähiössä asuvia amatöörinäyttelijöitä. Koekuvauksissa jokainen sai kolmen minuutin ajan kertoa taustastaan ja haaveistaan. Joidenkin kertomusten perusteella syntyi uusia roolihahmojakin.
Elokuvan keskeiset henkilöt ovat 15-vuotias herkkä Sipe ja hänen rikoksen tielle ajautunut velipuolensa Juno. Jälkimmäistä esittää räppärinä tunnetuksi tullut Juno.
– En tuntenut Junoa, mutta hän oli mielessäni visuaalisena hahmona. Hänet koekuvattiin useamman kerran ennen kuin valitsin hänet rooliin, Jokinen selvittää.
– Sipeä esittävän Viljami Nojosen näin Ylen uutisissa, jossa häntä haastateltiin oppilaskunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Fiksulta vaikuttava nuori kiinnosti ja etsin hänet koekuvaukseen.
Pahan kukat kuvattiin pääosin Helsingin ja Vantaan lähiöissä. Sisäkuvauksia tehtiin lähiöperheiden aidoissa kodeissa. Myös musiikin haluttiin olevan mahdollisimman rosoista ja katu-uskottavaa, joten elokuvassa kuullaan muun muassa brittiläisen The Exploited -punkbändin musiikkia. Leffan tunnuskappaleen esittää Paleface.
Kotimaista laatuelokuvaa Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla
Tämänvuotinen Rakkautta & Anarkiaa -festivaali tuo esiin erityisesti kotimaista elokuvaa ja naisohjaajia. Finnish Premier -sarjassa nähdään Antti J. Jokisen Pahan kukkien lisäksi esimerkiksi kahden tekijän ensimmäiset pitkät elokuvat, Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu ja Mika Rätön Samurai Rauni Reposaarelainen.
– Kotimaiset elokuvat ovat nyt laadukkaampia kuin pitkään aikaan. Jokisen elokuva sopii hyvin festivaalin linjaan, koska se on suurkaupunkiin sijoittuva ja nuorten elämää kuvaava eurooppalainen elokuva, sanoo festivaalijohtaja Pekka Lanerva.
– Porilainen Mika Rättö puolestaan on tehnyt kengännauhabudjetilla Reposaaren maisemissa erikoisen samuraielokuvan, jossa on hieno fantasiamaailma.
Lanervan mukaan painotus naisohjaajiin on poliittinen kysymys, koska naisten on monesti vaikeampi saada ohjaustöitä. Euroopassa tilanne kuitenkin on tasa-arvoisempi kuin muualla maailmassa. Lanerva pitää tärkeänä esimerkiksi Mia Hansen-Loven Pariisiin sijoittuvaa Tämän jälkeen -elokuvaa, jonka pääroolissa on Isabelle Huppert.
– Huppert on tämän hetken parhaita näyttelijöitä, ja hänet nähdään myös festivaalin avajaiselokuvassa, Paul Verhoevenin Ellessä. Teos kertoo raiskauksen kokeneen naisen reaktioista poikkeuksellisella tavalla.
Rakkautta & Anarkiaa -festivaali pyrkii ohjelmistossaan kansainväliseen tasoon. 15.9. alkavassa tapahtumassa on nähtävillä 180 pitkää elokuvaa ja saman verran lyhytelokuvia. Suurin osa elokuvista on sellaisia, joita ei esitetä muualla Suomessa.
Festivaalin pääteatterina on tänä vuonna Savoy-teatteri, jonne on rakennettu digitaalinen elokuvateatteritekniikka ja joka korvaa remontissa olevan Bio Rexin. Näytöksiä on myös Kinopalatsissa sekä Korjaamo Kinossa, Andorrassa, Kino Sherylissä ja muissa pienemmissä teattereissa.
Lisätiedot: www.hiff.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen ensimmäinen riparielokuva on nyt purkissa, mutta ensin piti häätää kyy kappelista
Hyvä elämäEden kuvattiin alkukesästä Espoon seurakuntien kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Teattereihin elokuva on tulossa kesällä 2020.