Lama kirpaisee seurakuntia
Talouden taantuma ja kirkosta eroaminen pakottavat Vantaan seurakunnat tinkimään menoistaan. Säästöt yritetään tehdä niin, että seurakunnan perustehtävästä ei tingitä. Vaikka muualta leikataan, seurakuntien talouspäällikkö Pasi Perander toivoo paikallisseurakuntien laittavan resursseja diakoniatyöhön.
— Näin lama-aikana auttamistyön tarve kasvaa. Kyse on myös pidemmän ajan linjauksesta. Työntekijöiden rinnalle tarvitsemme myös vapaaehtoisia ja tätä puolta on tarkoitus jatkossakin kehittää, toteaa Perander.
Yksi esimerkki valitusta linjasta on se, ettei perheneuvonnasta vähennetty virkaa työntekijän irtisanouduttua. Muissa toiminnoissa sen sijaan ollaan tulevina vuosina täytettävien virkojen suhteen hyvin kriittisiä.
— Tavoite on, että seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 30 vakanssia jää täyttämättä. Pyrimme siihen, että henkilöstömenoista kyetään eläköitymisen seurauksena säästämään noin 7,6 miljoonaa euroa vuosina 2009–2018. Tämä on välttämätöntä, koska verotulot pienenevät, kiteyttää Perander.
Vaikka Vantaa kasvaa, seurakuntien jäsenmäärä pienenee.
— Jäsenkadon arvioidaan olevan 0,7 prosenttia vuodessa, mahdollisesti suurempikin. Näin on talouspuolella pakko arvioida, vaikka tietysti pyrimme omalla toiminnallamme vaikuttamaan siihen, että näin ei kävisi.
Tänä vuonna on tavoitteena säästää käyttötalousmenoista noin 1,2 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia.
Rakentaminen jäädytetään
Peranderin mukaan Vantaan seurakunnat kantaa yhteiskuntavastuutaan rakentamalla uutta siunauskappelia lamasta huolimatta. Pyhän Laurin kappeli on tärkeä, koska väki Vantaalla vanhenee ja hautaukset lisääntyvät.
Hautaustoimen hoitoa helpottaa yhteisövero. Siitä seurakunnat saavat hallituksen päätöksen jälkeen 2,55 prosentin osuuden. Kuntien tapaan myös seurakuntien saamaa jako-osuutta nostettiin, sillä hautaustoimi on lakisääteinen velvoite, jonka kulut eivät vähene. Veron tuoma rahasumma kuitenkin pienenee prosenttiosuuden nostosta huolimatta, koska lama leikkaa yritysten tuloja.
Kappeli siis rakennetaan, mutta Perander esittää 15.4. kokoontuvalle yhteiselle kirkkoneuvostolle, että kaikista muista uudishankkeista luovuttaisiin ainakin kolmen vuoden ajaksi.
— Koko investointisuunnitelma peruskorjauksineen edellyttäisi 5,1 miljoonaa euron vuosikatetta, kun se nyt esitettävässä talousarvion muutosesityksessä on vain 3 miljoonaa euroa. Meillä ei lähivuosina ole varaa rakentaa sen paremmin Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kuin Päiväkummunkaan uutta seurakuntataloa.
Peranderin mukaan myös osasta nykyisiä kiinteistöjä on pakko luopua. Tavoite on, että kiinteistömassa pienenisi kymmenen vuoden kuluessa noin 15 prosenttia, mikä vähentäisi käyttökustannuksia noin 420 000 euroa vuodessa.
Jaa tämä artikkeli: