— Haluan vaikuttaa eniten lasten ja nuorten asioihin. Kirkossa haluan pitää yllä ajatusta, että diakoniatyö on äärimmäisen tärkeää. Kaikkia niitä, joilla on hankalaa, pitää auttaa.

— Olemalla seurakuntaneuvostossa nyt ainakin. Työni kautta tietysti vaikutan lasten ja nuorten elämään ja muutenkin yritän puuttua, jos näen epäoikeudenmukaisuutta. Jos joku saa turpaansa, pitää mennä väliin, ainakin jos hakkaajia ei ole kovin monta…

— Lastensuojeluala ei ollut minulle mikään itsestäänselvyys. Kai se lähti siitä, että olin isosena ja mukana isoskoulutushommissa. Lukion jälkeen tuli kyllä sellainen hairahdus, että tein neljä vuotta varastohommia. Sosiaaliala on kuitenkin aina kiinnostanut.

— Ehkä sitten, kun omat lapset ovat isompia, voisi opiskella lisää, mutta toistaiseksi olen tyytyväinen työhöni. Näistä kirkon jutuista sanoisin, että kirkolliskokous olisi jo vähän liikaa. Siihen pitäisi panostaa enemmän, ja se olisi sitten taas pois perheeltä.