"Tavoitteena on saada lapset kyseenalaistamaan" – Lasten- ja nuortenkirjoissa on hurjia visioita tulevaisuudesta
Nuortenkirjoissa kerrotaan nyt hurjista maailmoista. Kuva: iStock

Nuortenkirjoissa kerrotaan nyt hurjista maailmoista. Kuva: iStock

"Tavoitteena on saada lapset kyseenalaistamaan" – Lasten- ja nuortenkirjoissa on hurjia visioita tulevaisuudesta

Dystopiakuvaukset ravistelevat pohtimaan maailmantilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

Ilmastonmuutos, erilaiset luonnonkatastrofit ja tekniikan kehitys näkyvät nykyään monenlaisina hillittöminä visioina kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjallisuudentutkija Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan tulevaisuuteen liittyvien dystopiakuvausten esikuvana ovat olleet Suzanne Collinsin Nälkäpelin kaltaiset nuortenromaanit.

– On hienoa, että nyt myös kotimaiset nuortenkirjailijat ovat näyttäneet kyntensä tässä lajissa. He eivät ole tyytyneet vain kopioimaan esikuviaan vaan kehittäneet omia näkökulmia, mikä on avannut nuortenkirjallisuutta uuteen suuntaan.

– Jännää on, että dystopioita on alkanut ilmaantua myös lastenkirjoihin. Lasta ei haluta enää pitää pumpulissa. Hänet haastetaan ottamaan kantaa asioihin ja liitetään mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lapsihan ei ole mikään passiivinen olento, joka mukisematta ottaa vastaan kaiken, reagoimatta mitenkään.

Heikkilä-Halttunen seuraa lasten- ja nuortenkirjallisuutta paitsi tutkijana myös Lastenkirjahylly-blogissaan, jossa hän arvostelee uusimpia kirjoja. Hän aloitti blogin kirjoittamisen kahdeksan vuotta sitten huolestuttuaan asiantuntevan kritiikin vähenemisestä mediassa.

Heikkilä-Halttusen työ on huomattu. Hän sai Lastenkirjainstituutin tämänvuotisen Onnimanni-palkinnon.

Vuokko Hurmeen lastenromaanissa Kiepaus maailma on mennyt ylösalaisin.

Vuokko Hurmeen lastenromaanissa Kiepaus maailma on mennyt ylösalaisin.

Uusia, kiehtovia kirjamaailmoja

Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan lasten- ja nuortenkirjojen dystopioissa käsitellään paljon eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.

Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan lasten- ja nuortenkirjojen dystopioissa käsitellään paljon eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.

Syksyn uusista lastenkirjoista Päivi Heikkilä-Halttunen haluaa tuoda esiin erityisesti Vuokko Hurmeen lastenromaanin, Kiepauksen. Kirjassa on hänen mielestään hauskan omintakeinen ylösalaisin käännetty maailma, jonka nurinkurisuuteen hän voi kuvitella lapsen lähtevän helposti mukaan.

Heikkilä-Halttunen pitää kiehtovana myös Anne Leinosen nuortenromaania Kirjanoita. Siinä uhkakuvana on, että kaikki kirjat ovat tuhoutuneet salaista varastoa lukuun ottamatta.

– Romaanissa kirjoja luetaan vain digitaalisessa muodossa ja ihmiset jakautuvat kahteen leiriin sen mukaan, miten he arvostavat kirjoja ja lukemista. Kirjan päähenkilö itse tunnistaa olevansa kirjasieluinen ihminen.

– On hienoa, miten kirjailija on lähtenyt samalla tekemään propagandaa lukemisen puolesta. Minusta meillä voitaisiin lanseerata kirjasieluisten pinssi.

Elina Rouhiaisen fantasiaromaani Väki – Muistojenlukija ja Anna Hallavan chick-lit-tyttökirjallisuudesta ammentava Valpuri Vaahteran maaginen korva ovat tutkijasta myös kiinnostavia aluevaltauksia. Tyttösankareilla on kyky päästä toisten pään sisälle: Rouhiaisen kirjassa Kiuru pystyy anastamaan toisten muistoja ja Hallavan tyttösankari Valpuri pystyy lukemaan poikien ajatuksia. Kenties jo lähitulevaisuudessa tämäkin on mahdollista.

Dystopiassa voi peilata arkeaan

Tutkija nimittää dystopiakuvauksia nykyistä yhteiskuntaa ja maailmantilannetta heijastelevaksi ravistelukirjallisuudeksi.

– Ne eivät silti ole synkkiä ja ahdistavia eikä niissä sysätä vastuuta lasten ja nuorten hennoille harteille. Tavoitteena on pikemminkin saada heidät ajattelemaan ja kyseenalaistamaan sekä omia että muiden toimintatapoja, sanoo Päivi Heikkilä-Halttunen.

Lukemaan houkuttelemisessa ole yhtä oikeaa tapaa, mutta olisi toivottavaa, että tarina ja idea tempaisivat lukijan mukaansa puhtaasti kaunokirjallisilla ansioilla.

Aiemmin vallalla ollut realistinen, osittain angstinenkin nuortenkirjallisuus on ollut viime vuosina laskussa. Heikkilä-Halttusen mukaan dystopioissa käsitellään kuitenkin yhtä lailla nuorten asioita, perhe- ja ystävyyssuhteita ja identiteetin löytämistä, mutta aiempaa kiehtovammassa miljöössä.

– Dystopian sisältävä nuortenkirja voi olla pakopaikka romanttisten tyttökirjojen tapaan. Siinä voi peilata omaa arkeaan, ja huomata, että omat asiat ovatkin aika hyvin. Näin oppii paremmin arvostamaan omaa elämäänsä.

– Usein dystopiassa lapsi joutuu jonkin katastrofin takia eroon vanhemmistaan ja jää joksikin aikaa maailmaan yksin mellastamaan. Se voi tuntua kuvitelmissa jännittävältä, mutta kirja saattaa auttaa näkemään, ettei niin sittenkään ole.

Lyhyt tarina voi innostaa lukemaan

Monien muiden tapaan Päivi Heikkilä-Halttunen on huolestunut nuorten lukemisen vähenemisestä. Hän toteaa, ettei lukemaan houkuttelemisessa ole yhtä oikeaa tapaa, mutta hänestä olisi toivottavaa, että tarina ja idea tempaisivat lukijan mukaansa puhtaasti kaunokirjallisilla ansioilla. Toisaalta hän haluaisi häivyttää sukupuoli- ja ikäajattelua, kirjallisuuden kohdentamista tietynikäisille tytöille ja pojille.

Keskimääräistä hitaammille ja heikommille lukijoille pitäisi Heikkilä-Halttusen mielestä tehdä entistä enemmän lyhyitä, kompakteja tarinoita.

– Ne voisivat olla alle satasivuisia ja osittain myös kuvitettuja. Tuolloin kuvittaja voisi välillä ottaa vetovastuun kirjan seikkailusta.

Heikkilä-Halttunen toivoisi opettajilta avarakatseisuutta siten, että he hyödyntäisivät dystopiakirjallisuutta oppituntien oheismateriaalina.

– Opetussuunnitelmissa painotetaan nykyään katsomuskasvatusta. Lasten- ja nuortenkirjojen dystopioissa taas käsitellään paljon etiikkaa ja moraalia. Niissä kysytään, mikä on oikein ja mikä johtaa mihinkin. Nuori voisi pohtia kirjojen teemojen kautta omaa kantaansa esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja eettiseen kuluttamiseen.

– Dystopiakuvauksista löytyy kaiken kaikkiaan hienoja viisauksia. Esimerkiksi Vuokko Hurmeen Kiepauksessa korostetaan, että tarvitset muita ihmisiä selviytyäksesi. Tämäntyyppistä sanomaa tarvitaan erityisesti tässä ajassa.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi