Eduskunta hyväksyi 17.2. täysistunnossa kirkkolain muutoksen, joka mahdollistaa etäkokoukset. Lopullinen hyväksyminen vaatii vielä toisen käsittelyn.
Kirkon luottamuselinten sähköiset kokoukset mahdollistuvat – eduskunta hyväksyi kirkkolain muutoksen
Lopullinen hyväksyntä vaatii vielä toisen käsittelyn. Nykyinen kirkkolaki ei mahdollista luottamuselinten etäkokouksia kuin poikkeusoloissa.
Eduskunnan täysistunto hyväksyi keskiviikkona yksimielisesti kirkkolain muutoksen, joka mahdollistaa kirkon luottamuselinten kokoontumiset etäyhteyksin. Muutos vaatii vielä toisen käsittelyn eduskunnassa. Laki astuu voimaan, kun presidentti on sen vahvistanut.
Nykyinen kirkkolaki ei mahdollista sähköisiä kokouksia, jotka olisivat koronapandemian aikana turvallisin tapa kokoontua. Viime keväänä, kun hallitus julisti maahan poikkeustilan, sähköiset kokoukset olivat mahdollisia erillisen päätöksen turvin.
Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto pyysi Kirkkohallitusta viime lokakuussa ryhtymään pikaisesti toimiin etä- tai hybridikokousten mahdollistamiseksi kirkon luottamuselimille. Vastaavaa toivetta esitettiin muualtakin, muun muassa Vantaalta.
Kirkkohallitus kuitenkin katsoi, ettei nykyinen laki mahdollista tätä. Niinpä kirkkolain muutosesitys vietiin kirkolliskokoukseen, joka osaltaan hyväksyi sen marraskuussa.
Aiemmin sähköiset kokoukset oli ajateltu otettavaksi mukaan kirkkolain kokonaisuudistukseen, mutta eduskunta palautti sen vielä kirkolliskokoukseen uuteen valmisteluun. Niinpä etäkokouksista päätettiin nyt erikseen.
Koronapandemian aiheuttaman terveysriskin lisäksi etäkokoukset ovat perusteltuja monesta muustakin syystä.
Kirkolliskokous laatii kirkkolain, eduskunnan roolina on vain hyväksyä tai hylätä se. Eduskuntaan kirkkolaki tulee hallituksen esittelynä.
Sähköisiä kokouksia järjestettiin kirkon keskushallinnon toimielimissä, seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä covid-19-pandemian aiheuttamien kevään poikkeusolojen aikana. Se vaati kirkkohallituksen kirkkolain nojalla antaman erillisen määräyksen. Kokoukset voitiin siksi keväällä pitää turvallisesti ja niihin pystyivät osallistumaan myös monet riskiryhmiin kuuluvat luottamushenkilöt. Syksyllä vaadittiin jälleen läsnäoloa paikan päällä.
Koronapandemian aiheuttaman terveysriskin lisäksi etäkokoukset ovat perusteltuja monesta muustakin syystä. Niiden avulla osallistuminen kirkon luottamustehtävien hoitamiseen edellyttää aiempaa vähemmän matkustamista ja mahdollistaa ajankäytön tehostamisen. Myös varaedustajia tarvitaan nykyistä harvemmin.
Erityisesti alueilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä, syntyy myös säästöjä. Esimerkiksi pitkien etäisyyksien hiippakunnassa, kuten Oulussa, yhden hiippakuntavaltuuston kokouksen kulut voivat olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. Toki etäkokoukset vaativat tekniikkaa ja tietoturvan varmistamista, mikä puolestaan nostaa kuluja. Vuosittainen arvio tästä on noin miljoona euroa koko maassa ja kaikilla eri toimielimillä yhteensä.
Etäkokoukset ovat myös kirkon ympäristöstrategian kannalta hyvä asia.
Sähköisten kokousten mahdollistaminen vaati muutoksia useisiin kirkkolain pykäliin. Ne koskevat seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielinten päätöksentekotapaa ja päätösvaltaisuutta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eduskunta siunasi kirkkolain uudistuksen – tavoitteena keventää kirkon hallintoa ja lisätä seurakuntien toiminnanvapautta
AjankohtaistaEduskunta hyväksyi pitkään vireillä olleen kirkkolain uudistuksen viimeisessä täysistunnossaan 2.3.
