null Maailma kylässä -festivaali muistuttaa, että olemme kaikki kytkeytyneitä toisiimme – ruoka on yksi tapa yhdistää kulttuureja

”Myymme -festivaaleilla afrikkalaista, pääosin vegaanista ruokaa, jonka valmistamme paikan päällä”, kertoo Fatima Usman.

”Myymme -festivaaleilla afrikkalaista, pääosin vegaanista ruokaa, jonka valmistamme paikan päällä”, kertoo Fatima Usman.

Hyvä elämä

Maailma kylässä -festivaali muistuttaa, että olemme kaikki kytkeytyneitä toisiimme – ruoka on yksi tapa yhdistää kulttuureja

Kysyimme kahdelta osallistuvalta järjestöltä, mitä festarin nimi ja sen tämänvuotinen teema rohkeus merkitsevät niille.

Fatima Usman Africans and African-Europeans Association (Afaes ry), puheenjohtaja

Maailma kylässä -nimi puhuu puolestaan. Festivaalit ovat paikka, jossa tapaa yhdellä kertaa suuren joukon ihmisiä joka puolelta Suomea ja maailmaa. En puhu vain yksilöistä vaan myös järjestöistä, poliitikoista ja yrityksistä. Verkostoituminen on tärkeää.

Nimi viittaa myös siihen, että eri kulttuurien lisäksi festivaaleilla huomioidaan muita maailmalle yhteisiä asioita, kuten ilmastonmuutos.

Tänä vuonna siellä tarjotaan vain kasvisruokaa, ja järjestäjät ovat tarkkoja siitä, että astiatkin ovat maapallolle tarpeeksi ystävällisiä. Tämä on meille ruokaa myyville tahoille positiivinen haaste.

Järjestömme Africans and African-Europeans Association Afaes ry:n tavoite on voimaannuttaa Suomessa asuvia afrikkalaisia. Mottomme on ”Making a difference”: pyrimme tekemään muutosta omassa yhteisössämme. Haluamme edistää sitä, että afrikkalaiset löytäisivät parhaat puolet omasta kulttuuristaan ja parhaat suomalaisesta kulttuurista ja tekisivät niistä oman yhdistelmänsä. Tuemme sitä, että ihmiset voisivat olla suomalaisen yhteiskunnan aktiivisia toimijoita.

Järjestömme vie jäseniään kesäisin keräämään marjoja ja sieniä ja kalastamaan.

Käytännössä järjestämme kursseja ja tapahtumia, työpajoja ja hankkeita sekä monikulttuurisuuskoulutusta viranomaisille. Meiltä saa myös vertaistukea. Puutumme asioihin, jotka yhteisössämme ovat ajankohtaisia: esimerkiksi nyt olemme järjestäneet afrikkalaisille miehille keskusteluryhmän mielenterveydestä.

Yksi tapa yhdistää kulttuureja on ruoka. Järjestömme vie jäseniään kesäisin keräämään marjoja ja sieniä ja kalastamaan. Itse kerään joka vuosi nokkosia. Luonnon ruoka-aineista laitamme sitten afrikkalaista ruokaa ja vaihtelemme reseptejä suomalaisten ystäviemme kanssa. Myös Maailma kylässä -festivaaleilla kokoamme ihmisiä syömään: myymme afrikkalaista, pääosin vegaanista ruokaa, jonka valmistamme paikan päällä.

Haasteenamme on se, että toimimme enimmäkseen jäsenmaksujen ja myymiemme palvelujen voimin. Emme ole yli 20-vuotiaan historiamme aikana saaneet ydintoimintaamme valtiolta tukia, ainoastaan hankkeisiin. Kun rahoitus on ollut vähäistä, on pitänyt vain uskoa siihen, että työllämme on merkitystä. Meitä ei olisi ilman rohkeutta.

Suomalaisilta kaipaan rohkeutta olla kiitollisia. Täällä valitetaan liikaa siitä, mitä ei ole. Suomi on hieno maa, jossa on hyvä koulutussysteemi, perusihmisoikeudet kaikille ja toimiva infrastruktuuri. Se ei ole itsestäänselvyys. Minusta ihmisten tulisi rohkaista toisiaan olemaan onnellisia siitä, millä kaikella meitä on siunattu.”

”Tässä poliittisessa ilmapiirissä on rohkeutta sanoa, että ihmisoikeuksista ja vähäosaisista pitää huolehtia”, sanoo Niko Humalisto.

”Tässä poliittisessa ilmapiirissä on rohkeutta sanoa, että ihmisoikeuksista ja vähäosaisista pitää huolehtia”, sanoo Niko Humalisto.

Niko Humalisto, Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija

”Maailma kylässä -nimi tuo hyvin esiin sen, että kaikki globaalit ilmiöt todella ilmenevät kyläyhteisöjen tasolla, olipa kyse sitten verotuksesta, rauhantyöstä tai ilmastonmuutoksesta. Toisaalta myös toisinpäin: kyläyhteisöissä tehtävä työ vaikuttaa maailmaan.

Maailma ei kuitenkaan ole Suomessa vain kylässä, vaan olemme kaikki kytkeytyneitä siihen. Kulttuurivirtaukset, tavarat ja ihmiset kulkevat rajojen yli koko ajan.

Tässä ajassa Suomen Lähetysseuran tehtävä palautuu hengellisen työn ohella lähimmäisenrakkauteen. Kirkon lähetysjärjestönä haluamme luoda positiivista kädenjälkeä ihmisten elämään lähellä ja kaukana tasavertaisuuden hengessä.

Kun ensimmäiset lähetit 165 vuotta sitten lähtivät Suomesta Ambomaalle, kyse oli kahden köyhän valtion kohtaamisesta. Pidän siitä, että siitä puuttui avun antamisen ajatus, joka nykyään usein liitetään kehitysyhteistyöhön. Kyse oli kumppanuudesta ja yhteistyöstä.

Maailma kylässä -festivaaleilla haluamme nostaa syrjittyjen ja haavoittuvien ihmisryhmien ääntä. On oleellista pohtia, miten suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa ja investoinneissamme pystymme huomioimaan globaalin etelän.

Kun esimerkiksi tuemme köyhiä valtioita sopeutumaan ilmastonmuutokseen, toimimme myös turvallisuuden eteen.

Haasteena on se, että samalla kun kriisejä ja katastrofeja on enemmän kuin koskaan, nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä korostuu kova ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Se on ymmärrettävää, kun rajanaapuri käy hyökkäyssotaa, mutta se vie huomion sellaisilta kysymyksiltä, joita pidetään pehmeämpinä. Kun esimerkiksi tuemme köyhiä valtioita sopeutumaan ilmastonmuutokseen, toimimme myös turvallisuuden eteen. Ruokaturva etelässä vähentää konflikteja ja tarvetta lähteä nälkää pakoon.

Tässä poliittisessa ilmapiirissä on rohkeutta sanoa, että ihmisoikeuksista ja vähäosaisista pitää huolehtia. Se ei ole kovassa huudossa, mutta emme voi taantua rajat kiinni ja Suomi ensin -tyyppiseen ajatteluun.

Elämme rajanvetojen aikaa. Jopa ilmastonmuutoksen torjumisesta tulee me vastaan muut -asetelmia, vaikka sen pitäisi olla ihmiskunnan kollektiivinen päämäärä. Siksi rohkeutta on uskaltaa aidosti antautua oppimaan toisilta, vaikka se tarkoittaisi luopumista jostakin itselle rakkaasta identiteetistä. Arvostamme liikaa jäykkää periaatteellisuutta, joka ei jätä tilaa notkealle ajattelulle muuttuvassa maailmassa.

Moni tulee Maailma kylässä -festareille ruoan perässä. Itse olen ollut vuosia järjestämässä asiaohjelmaa ja suhtauduin tähän aluksi hiukan hämmentyneesti. Nyt olen kuitenkin tajunnut, että konsepti on loistava. Yhteisen pöydän ääressä syntyy tunnetason yhteyksiä toisiin, ja kylläisenä kuka tahansa on valmiimpi oppimaan.”

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Ukrainan sota vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään Afrikassa – syövätkö kaikki perheenjäsenet joka aterialla?

Ajankohtaista

Kun ruoan hinta nousee, köyhimmät afrikkalaiset joutuvat miettimään, montako ateriaa päivässä voi syödä. Monessa maassa oli ruokakriisi jo ennen ruoan hinnan nousua.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.