null Vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto ilmastonmuutoksesta: ”Pitää tunnistaa ne paikat, missä voi toimia”

 – Enää ei tarvita abstraktia puhetta ilmasto­kriisistä. Nyt pitää puhua siitä, kenen on tehtävä mitä, milloin ja millä rahalla, sanoo Lähetysseuran vaikuttamistyön johtava asiantuntija Niko Humalisto. Suvilahti on yksi Maailma kylässä -festivaalin tapahtumapaikoista.

– Enää ei tarvita abstraktia puhetta ilmasto­kriisistä. Nyt pitää puhua siitä, kenen on tehtävä mitä, milloin ja millä rahalla, sanoo Lähetysseuran vaikuttamistyön johtava asiantuntija Niko Humalisto. Suvilahti on yksi Maailma kylässä -festivaalin tapahtumapaikoista.

Vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto ilmastonmuutoksesta: ”Pitää tunnistaa ne paikat, missä voi toimia”

Maailma kylässä -festivaali toteutuu vihdoin elävässä elämässä kaupungilla. Niko Humalisto osallistuu asiantuntijana ilmastokeskusteluun.

Niko Humalisto karauttaa tapaamiseen Helsingin keskustaan ilmasto­ystävällisesti pyörällä. Se merkitsee kolmen vartin reipasta ajoa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siitä selviytyminen kehittyvissä maissa on keskeinen osa hänen jokapäiväistä työtään. Humalisto työskentelee vaikuttamistyön johtavana asiantuntijana Suomen Lähetysseurassa.

Vaikuttamistyö kuulostaa helposti vähän abstraktilta. Humalisto selventää työnkuvaansa vanhalla kehitysyhteistyötä koskevalla vertauksella: Jos annat nälkäiselle kalan, hän on kylläinen sen päivän. Jos annat ongen, hän pysyy kylläisenä ehkä loppuelämänsä ajan.

– Nykyään onkijan on vielä mietittävä, kuka vedet omistaa, onko vesi saastunutta ja joutuuko hän kilpailemaan kalastusalusten kanssa, Humalisto lisää.

Hänen mukaansa Lähetysseuralla on ilmastotyössä selkeä oma lokeronsa.

– Pyrimme tukemaan heikossa asemassa ole­vien mahdollisuutta selviytyä ilmastokriisissä. Taustamme on, että ketään ei jätetä. Meidän verkostomme ulottuvat syrjäseuduille ja vähemmistökansoihin, ja voimme antaa heille tilaa toimia.

Nyt vallitsee yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos pitää torjua. Jossain määrin ymmärretään myös, että sen pitäisi tapahtua oikeudenmukaisesti.

Maailma kylässä -festivaalilla Niko Humalisto on mukana Helsingin seurakuntien järjestämässä Viljellen ja varjellen -keskustelussa piispa Kaisamari Hintikan ja saamelaisvaikuttaja, poronhoitaja Anni-Sofia Niittyvuopion kanssa. Keskustelun juontaa toimittaja Totti Toivonen.

Asenteet muuttuneet, tekoja tarvitaan

Ympäristönsuojelussa Niko Humalisto on pitkän linjan vaikuttaja. Hän on tehnyt maantieteen alaan kuuluvan väitöskirjansa EU:n biopolttoainepolitiikasta ja toimii päätyönsä ohella ympäristöpolitiikan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa.

Kaikupohjaa antaa nuoruuden ympäristöaktivismi. Mitä teit aktivistiaikoinasi?

– Kaiken! tohtorismies virnistää.

Hän on esimerkiksi roikkunut lastauslaiturissa estämässä hiililaivojen purkamista, mutta onnistunein kampanja oli Maan Ystävien ja Luonto-Liiton toteuttama Pala sademetsää patiolla. Vuonna 2006 Humalisto ja toinen tutkija paljastivat, että monet isot firmat myyvät Suomessa vastuutonta tavaraa: terassikalusteita, jotka on valmistettu sademetsäpuusta, osittain laittomasti hakatusta. Asiaan saatiin parannusta.

Yleinen tietoisuus ilmastokriisistä on muuttunut 15 vuodessa.

– Viesti on kuultu. Nyt vallitsee yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos pitää torjua. Jossain määrin ymmärretään myös, että sen pitäisi tapahtua oikeudenmukaisesti. Mutta mitä varsinaisesti tapahtuu? Vähenevätkö päästöt tarpeeksi nopeasti? Matkaa on!

Kirkolle hiilineutraali osakesalkku

Ilmastonmuutos tuntuu musertavalta, jos sitä katsoo isona kokonaisuutena. Mutta jos katsotaan alueita ja tiettyjä rahoituspäätöksiä, näemme Niko Humaliston mukaan paljon edistystä.

Hän vertaa tilannetta seinäkiipeilyharrastukseensa. Kaikki seinät näyttävät ”hirveiltä”, kun niitä katsoo alhaalta tai ylhäältä. Mutta kun lähtee kiipeämään, sitä vain miettii seuraavaa otetta. Tilanteesta tulee hallittava, ja huimaus loppuu.

Kirkko teki suuren ja ilahduttavan rahoituspäätöksen vuonna 2021. Kirkon eläkerahastolla on uusi ilmastostrategia, jonka tavoitteena on hiilineutraali osakesalkku vuoteen 2035 mennessä.

– Tämä askel on kuin yksi ote kiipeilyseinällä. Paljonko Suomessa on toimijoita, joilla on lähes kahden miljardin euron kokoinen eläkerahasto? Kirkko ei ehkä ole tajunnut, miten iso vaikutus sillä voisi yhteiskunnassa olla. Kirkko välttelee kysymyksiä, joilla on taipumus politisoitua, koska pelkää ihmisten reaktioita.

Tämä Lähetysseuran työntekijä ei itse ole ”kirkkotaustainen ihminen”. Hän sai ensikosketuksensa kirkkoon Pohjois-Namibiassa, jossa teki gradua paimentolaiskansan parissa. Kyseessä olivat patohankkeen vaikutukset elinkeinoon.

– Aavikon laidalla asui lähetystyöntekijä ­Ulla Nenonen. Hän oli osa paikallista yhteisöä. Tulin kauheassa ripulitaudissa aavikolta taloon, jossa minua lääkittiin. Sain nukkua ja palata sitten onnentoivotuksin kentälle! Näin kohtasin kirkon osana kehitysyhteistyötä. 

Niko Humalisto on järjestänyt monena vuonna Lähetysseuran ohjelman Maailma kylässä -festivaalille. Nyt hän on mukana kutsuttuna keskustelijana.

Niko Humalisto on järjestänyt monena vuonna Lähetysseuran ohjelman Maailma kylässä -festivaalille. Nyt hän on mukana kutsuttuna keskustelijana.

Poimintoja Maailma kylässä -festivaalin ohjelmasta 23.–29.5.

Maailma kylässä -festivaali järjestetään tänä vuonna hybridinä eli sekä kaupungilla että verkossa. Elokuvaohjelmistoon kuuluu kahdeksan dokumenttielokuvaa, joista seitsemän on katsottavissa verkossa 23.–29.5. Esimerkiksi Luomakunnan vartijat on kansainvälisesti palkitun ohjaajan Iiris Härmän kiehtova tarina ihmiskunnan kehdosta Kenian puoliaavikolla.

Soullaulaja Nicole Willis esiintyy Gospel Helsinki -kuoron kanssa Temppeliaukion kirkossa su 29.5. klo 18. Tämä kombo konsertoi myös viime keväänä Maailma kylässä -festivaalilla, mutta koronatilanteen vuoksi vain verkon välityksellä.

Sunnuntaina päivällä Kauppatori täyttyy erilaisista kestävän kehityksen toimijoista, jotka esittelevät työtään Mahdollisuuksien torilla. Helsingin seurakuntayhtymä ja Suomen Lähetysseura ovat mukana.

Festivaalin järjestää Fingo, joka on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. Vapaa pääsy.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: