null Ukrainan sota vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään Afrikassa – syövätkö kaikki perheenjäsenet joka aterialla?

Metsäneuvoja Mirtanoya Ahmed opettaa maanviljelijöitä työskentelemään tehokkaasti ja ilmastoystävällisesti. Hän on töissä Lähetysseuran tukemassa ilmastohankkeessa Pohjois-Etiopian Legehidassa.  

Metsäneuvoja Mirtanoya Ahmed opettaa maanviljelijöitä työskentelemään tehokkaasti ja ilmastoystävällisesti. Hän on töissä Lähetysseuran tukemassa ilmastohankkeessa Pohjois-Etiopian Legehidassa.  

Ukrainan sota vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään Afrikassa – syövätkö kaikki perheenjäsenet joka aterialla?

Kun ruoan hinta nousee, köyhimmät afrikkalaiset joutuvat miettimään, montako ateriaa päivässä voi syödä. Monessa maassa oli ruokakriisi jo ennen ruoan hinnan nousua.

Ukrainan sodan vuoksi ruoan ja polttoaineiden hinnat nousevat kaikkialla. Suomessa tämä rasittaa ensimmäiseksi pienituloisimpia ihmisiä. Mutta myös Afrikassa, maailman mittakaavassa pienituloisten ihmisten mantereella, sota aiheuttaa suuria ongelmia.

− Ne Afrikan maat, jotka tuovat öljyä tai ovat olleet riippuvaisia Ukrainan tai Venäjän viljasta, ovat nyt hankalassa tilanteessa, sanoo diakonian ja kehityksen päällikkö Pauliina Parhiala Suomen Lähetysseurasta.

Hän havainnollistaa ruokakriisin vaikutuksia:

− Kun ruoan hinta nousee, köyhimmät afrikkalaiset joutuvat miettimään, montako ateriaa päivässä voi syödä. Ja syövätkö kaikki perheenjäsenet joka aterialla? Esimerkiksi Tansaniassa voidaan, miettiä kenelle riittää kasviksia ja kanaa ugalin eli maissipuuron kanssa ja kenelle vain ugalia. Erityisen huolissani olen tyttöjen ja naisten ravitsemuksesta.

Parhiala työskenteli ennen nykyistä pestiään pari vuotta Tansaniassa Norjan kirkon ulkomaanavun maajohtajana. Kaiken kaikkiaan hän on toiminut parikymmentä vuotta kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun parissa muun muassa Kirkon ulkomaanavun ja Luterilaisen maailmanliiton tehtävissä.

− Nyt humanitaarisen avun tarve Afrikassa on suurempi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, Parhiala sanoo viitaten YK:n humanitaariseen yleiskatsaukseen.

Diakonian ja kehityksen päällikkö Pauliina Parhiala muutti puoli vuotta sitten Tansaniasta takaisin Suomeen. Hänet vihittiin toukokuussa papiksi.

Diakonian ja kehityksen päällikkö Pauliina Parhiala muutti puoli vuotta sitten Tansaniasta takaisin Suomeen. Hänet vihittiin toukokuussa papiksi.

Pandemia ja sota katkaisivat hyvän kehityksen

Ennen Ukrainan sotaa ja koronapandemiaa Afrikasta kuului hyviä uutisia monelta alalta. YK:ssa sovittuja vuosituhattavoitteita kohti edettiin monessa maassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alle 5-vuotiaiden kuolleisuus väheni vuosittain reippaasti vuosina 2005-2013 verrattuna jaksoon 1990–1995. Yksi suuri tekijä tässä olivat tuhkarokkorokotukset.

Aliravittujen ihmisten määrä koko maailmassa väheni 25 vuodessa melkein puolella vuoteen 1990 verrattuna. Myös äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä puolittui arvioidusta 1,9 miljardista.

Yhä useammat ihmiset saivat parempaa juomavettä, mikä ehkäisee sairauksia. Peräti 1,9 miljardia ihmistä enemmän sai puhdistettua vesijohtovettä vuonna 2015.

Vuosituhattavoitteiden jatkoksi YK:n jäsenvaltiot sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista, jotka tunnetaan nimellä Agenda 2030.

− Kun Agenda 2030:sta sovittiin, tavoitteet otettiin innostuneesti vastaan. Ne olivat aidosti enemmän yhteisiä. Niiden toteutumista seurataan kaikissa YK:n jäsenvaltioissa, Suomessakin, Pauliina Parhiala mainitsee.

Monet ihmiset elävät oloissa, joissa ei välttämättä ole sotaa, mutta ei oikeastaan rauhaakaan.

Hänen mukaansa kestävän kehityksen arvioitiin johtavan Afrikan mantereella paitsi merkittävän talouskasvuun, myös yli 380 miljoonan uuden työpaikan luomiseen vuoteen 2030 mennessä.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Koronapandemia on merkinnyt suurta takapakkia Afrikalle. Pandemian myötä köyhyys on lähtenyt nousuun ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Lähes 100 miljoonaa ihmistä lisää on ajautunut äärimäiseen köyhyyteen.

Afrikassa neljä kymmenestä ihmisestä elää nyt äärimmäisessä köyhyydessä ja joka viides kärsii kroonisesta nälästä; YK:n uunituoreen raportin mukaan nälkäisten määrä on kasvanut 46 miljoonalla sitten vuoden 2019.

Ukrainan sota alkoi tilanteessa, jossa Afrikassa on jo meneillään humanitaarisia kriisejä, esimerkiksi muiden konfliktien ja ilmastonmuutoksen seurausten, kuten kuivuuden, aiheuttamia. Demokraattisten arvojen juurtumattomuus vaikeuttaa tilannetta.

Ruoka-apua ja kehitysyhteistyötä tarvitaan yhtaikaa

Afrikassa on 54 maata, joista yhdeksässä Suomen Lähetysseura tekee työtä. Maat ovat Angola, Botswana, Etelä-Afrikka, Etiopia, Mauritania, Namibia, Senegal, Tansania ja Zimbabwe. Miten sodan aiheuttama ruokakriisi vaikuttaa Lähetysseuran työhön alueilla?

Parhiala ottaa muutaman esimerkin. Mauritaniassa avataan ravitsemuskeskus. Se auttaa aliravittuja lapsia tarjoamalla heille vitamiineilla ja muilla ravintolisillä parannettuja viljatuotteita, joilla on tavallista ruokaa suurempi ravitsemuksellinen arvo.

Tansaniassa aloitetaan paikallisen luterilaisen kirkon kanssa hanke, jossa vammaisille lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen tarjotaan ravitsevampaa ruokaa.

Tansanialainen James Jakob Mwakipoyan kylältä on istuttanut 300 puuta, joita hän kastelee tippakastelumenetelmällä. Pullot hän täyttää kolme kertaa viikossa.

Tansanialainen James Jakob Mwakipoyan kylältä on istuttanut 300 puuta, joita hän kastelee tippakastelumenetelmällä. Pullot hän täyttää kolme kertaa viikossa.

Länsi-Etiopiassa aiotaan laajentaa hanketta, jossa tuetaan Gambellan alueella elävien sisäisten pakolaisten karjankasvatusta, kanojen ja mehiläisten hoitoa. Näin ihmiset voivat tuottaa ja hankkia parempaa ravintoa perheilleen.

Onko siis niin, että ruokakriisin vuoksi Lähetysseuran työn painopiste siirtyy kehitysyhteistyöstä hätäavun suuntaan?

Parhialan mukaan nykyisessä ilmastokriisin ja pitkittyneiden konfliktien maailmassa kehitysyhteistyö ja hätäapu eivät enää ole ääripäät, jolloin hätäavusta siirryttäisiin aina toipumisen kautta kestävän kehityksen oloihin.

− Monet ihmiset elävät oloissa, joissa ei välttämättä ole sotaa, mutta ei oikeastaan rauhaakaan. Myös ilmastonmuutos muuttaa kehityksen ympäristöä epävakaaksi. Kyseessä ovat hauraat ja vaikeat olot, joissa tarvitaan monia samanaikaisia toimintoja, Parhiala selventää.

− Tässä tilanteessa Lähetysseura haluaa olla edelleen pitkän tähtäyksen toimija. Tuemme yhteisöjä toimeentulon parantamisessa ja ilmastokestävyydessä. Parannamme ympäristöä esimerkiksi puunistutuksella ja ruuantuotannon menetelmillä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: