Maailman vainotuin uskonto: kristinusko
Viisi pahinta. Pohjois-Korea, Irak, Eritrea, Afganistan ja Syyria ovat Open Doorsin listauksessa vaarallisimmat maat kristityille. Pew Research Centerin mukaan kristittyjä vainotaan jopa yli 150 maassa eli enemmän kuin minkään toisen uskonnon harjoittajia. Kuva: Open Doors

Viisi pahinta. Pohjois-Korea, Irak, Eritrea, Afganistan ja Syyria ovat Open Doorsin listauksessa vaarallisimmat maat kristityille. Pew Research Centerin mukaan kristittyjä vainotaan jopa yli 150 maassa eli enemmän kuin minkään toisen uskonnon harjoittajia. Kuva: Open Doors

Maailman vainotuin uskonto: kristinusko

Viime vuonna yli 7 000 kristittyä sai surmansa vainoissa.

Paperilapussa lukee: "Etsitään: 100 kristittyä päätä, nuorten tai aikuisten, miesten tai naisten; veri kostetaan verellä, sielu sielulla, pää päällä."

Käsinkirjoitetun lapun vieressä on kolme muovipussia. Niissä on kolme viidakkoveitsellä irti leikattua teinitytön päätä. Uhrit ovat Theresia Morangke, 15, Alfita Poliwo, 17, ja Yarni Sambue, 17. Vuonna 2005 murhatut tytöt olivat Indonesiassa Keski-Sulawesin maakunnassa asuvia kristittyjä. Teot tehneen jihadistiryhmän motiivina oli uskonto.

Yli kymmenen vuotta vanhat murhat eivät ole yksittäistapaus yli 255 miljoonan asukkaan Indonesiassa. Eristyksissä elävän saarivaltion vainot ovat jatkuneet vielä 2010-luvulla. Islamistit ovat ottaneet hengiltä arviolta yli 30 000 kristittyä 1990-luvun lopulta lähtien.

Kristittyjä vainotaan muuallakin. Amerikkalainen riippumaton tutkimuslaitos Pew Research Center julkaisi vuonna 2014 laajan uskonnollisia vainoja koskevan raportin, jonka mukaan kristinusko on maailman vainotuin uskonto.

Pelkästään kristittyjen vainoja kartoittavan protestanttisen Open Doors -järjestön viime tammikuussa julkaiseman World Watch Listin pahin maa oli kommunistinen Pohjois-Korea. Listan viidestäkymmenestä kristittyjä eniten vainoavasta maasta lähes 40 oli islamilaisia maita.

Open Doorsin mukaan yli 3 000 kristittyä saa vuosittain surmansa vainoissa. Esimerkiksi Saddam Husseinin kukistumisen jälkeen Irakissa arvioidaan yli miljoonan kristityn joutuneen pakolaisiksi. Uhriluku nousee kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin. Viime viikolla Euroopan parlamentti julkisti päätöslauselman, jonka mukaan Isisin väkivaltaisuudet täyttävät juridisesti kansanmurhan tuntomerkit.

 

Vainojen takana on arabikevät

Kirkkohallituksen ulkoasiainosaston johtava asiantuntija, dosentti Tomi Karttunen näkee kristittyjen vainojen lisääntymiselle erityisesti Lähi-idässä yhden laajemman uskonnollisen ja poliittisen syyn: arabikevät.

– Demokratisoitumispyrkimys johti paradoksaalisesti länsimaista elämäntapaa kohtaan vihamielisten asenteiden voimistumiseen. Myös itäiset kristityt kärsivät kristinuskon ja länsimaiden liittämisestä yhteen, Karttunen sanoo.

– Vanhan sosialistisen järjestelmän romahdettua arabikeväässä syntyi valtatyhjiö, jota islamistiset ääriliikkeet ryhtyivät täyttämään.
 

Suhteellisen maallistuneissa diktatuureissa kristittyjen asema oli melko turvattu."
 

Suhteellisen maallistuneissa diktatuureissa kristittyjen asema oli melko turvattu. Tätä järjestelmää alkoi kuitenkin 1970-luvulla nakertaa islamisoitumiskehitys, jonka yksi tärkeä merkkipaalu oli Iranin vallankumous 1979.

– Islamisoituminen alkoi näkyä myös Saddam Husseinin baath-hallinnon lainsäädännössä 1980-luvun lopulta lähtien, Karttunen mainitsee.

Arabikevään myötä islamismi, jonka tavoitteena on saattaa sharia yhteiskunnalliseksi laiksi, muodostui keskeiseksi voimatekijäksi. Tämä murros kiihdytti kristittyjen vainoa.

– Mutta jo ennen arabikevättä vuoden 2006 Muhammed-pilakuvaselkkauksessa esimerkiksi Nigerian kristittyihin kohdistui väkivaltaa, Karttunen sanoo.
 

Kirkot eivät saa vaieta

Myös muslimijohtajat itse ovat huolestuneet uskonvainoista. Tammikuun viimeisellä viikolla sheikki Abdallah bin Bayyah'n johtama rauhanverkosto kokosi Marokkoon uskonoppineita ja poliitikkoja konferenssiin, joka käsitteli vainoja.

Tomi Karttunen pitää tällaisia kansainvälisiä kokouksia lupaavina merkkeinä. Konferenssi etsi ennen kaikkea teologista ratkaisua vähemmistöjen ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.
 

Aiemmin Lähi-idän kristittyjen vainoista raportoivat vain konservatiivikristityt ja niin sanotut vapaat suunnat, mutta nyt tämä puhe on valtavirtaistunut."
– Dosentti Tomi Karttunen
 

– Ongelmana on kuitenkin se, että varsinkin sunnalainen maailma vaikuttaa hajanaiselta. Niinpä ei ole aina selvää, keiden kanssa neuvotellaan, ja kuinka laajalle yksittäisen uskonoppineen auktoriteetti yltää, Karttunen sanoo.

Vastuu vainojen lopettamisesta on ensi sijassa muslimimaailmalla, mutta Karttusen mielestä on tärkeää, etteivät lännen kirkot vaikene asiasta, eivätkä myöskään kristityt provosoidu väkivallan käyttöön vaan edistävät rakentavaa dialogia.

– Aiemmin Lähi-idän kristittyjen vainoista raportoivat vain konservatiivikristityt ja niin sanotut vapaat suunnat, mutta nyt tämä puhe on valtavirtaistunut. Esimerkiksi Canterburyn piispa Justin Welby on voimakkaasti puolustanut kristittyjä.

 

Uskonvaino syntyy uskontulkinnasta

Kanadalainen tietokirjailija ja toimittaja Michael Coren raportoi tuoreessa tietokirjassaan Radikaalin islamin sota kristinuskoa vastaan yksityiskohtaisesti kristittyjen vainoista.

Syynä vainoille Coren pitää fundamentalistista islamia. Yhtenä ongelmana on itse Koraani. Corenin mukaan Koraanin uudemmat suurat kumoavat aina vanhemman tekstin. Suurat eivät kuitenkaan ole aika- vaan pituusjärjestyksessä. Varhaiset Mekassa kirjoitetut luvat ovat Corenin mukaan lempeämpiä kuin myöhemmät Medinassa kirjoitetut suurat.

Lisäksi Corenin mielestä islamistien asenteisiin vaikuttaa historiallinen dhimma-järjestelmä. Dhimmi tarkoittaa suojelusopimuksen alaisena elävää vapaata ihmistä. Ottomaani-kalifaatin 1800-luvulla lakkauttama järjestelmä asetti Corenin mukaan islamilaisen vallan alla eläneet "kirjan kansan" vähemmistöt toisen luokan kansalaisiksi. Heiltä perittiin korkeaa jizya-veroa, eivätkä he saaneet todistaa muslimia vastaan oikeudessa. Corenin mukaan tämä alistava asenne vaikuttaa yhä edelleen islamistien tavassa suhtautua kristittyihin ja muihin vähemmistöihin.

Michael Coren: Radikaalin islamin sota kristinuskoa vastaan. Helsinki: Perussanoma 2015. 189 s.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta: