Magdalan Marian ilo on läsnä Vantaan pääsiäisyön messussa
Ensi lauantaiyönä vantaalaiset liittyvät samaan ketjuun kuin Magdalan Maria ja paavi.
"Rakkaat kristityt! Magdalan Marian tavoin olemme tulleet uuden luomisen yönä Jeesuksen haudalle. Jumala yksin voi tehdä kuolleesta elävän, luoda kaaokseen järjestyksen ja tuoda pimeyteen valon."
Kivistön kirkko on vielä hämärä, kun pappi ensi lauantaiyönä kello 23 valkoisessa albassaan lausuu nämä runolliset sanat.
Vähän eri sanakääntein tämä sama rituaali toistuu lähes samanaikaisesti Ateenassa, Jerusalemissa, Kapkaupungissa, Kiovassa, Lusakassa ja Tallinnassa. Tuntia myöhemmin aikavyöhykkeellä UTC+1 tätä samankaltaista pääsiäisyön messua vietetään Angolassa, Nigeriassa, Ruotsissa ja esimerkiksi Saksassa. Silloin myös itse roomalaiskatolisen kirkon paavi Franciscus lausuu todistuksen Kristuksen ylösnousemuksesta Vatikaanissa.
Kivistön kirkossa tämän universaalin todistuksen lausuu pastori Minttu Haapalainen. Hänen mielestään pääsiäisyön messu on kristittyjen vastaus maailman hätään.
– Jumala on itse Kristuksena kokenut kärsimyksen taakan, ja ylösnousseena hän on kuoleman voittaja, Haapalainen sanoo.
Ilman suurta surua ei olisi myöskään niin suurta iloa kuin nyt on.
Pääsiäinen on kutsu kärsimyksen voittamiseen
Pääsiäisyön messun alkaessa kirkko on pimeä, aivan kuten maailma oli pilkkopimeä, kun Jumala makasi haudassa kuolleena Vantaan aikavyöhykkeellä UTC+2 vuonna 30 jKr. Vähitellen yhdestä pienestä tuohuksesta levitetään liekki kerrallaan valoa koko seurakunnalle, ja lopuksi koko punatiilinen Herran temppeli on täydessä valaistuksessa.
Käsiohjelmassa on selitetty kohta kohdalta, mitä seuraavaksi tapahtuu. Niinpä myös sellainen ihminen, joka ei ole ikinä käynyt kirkossa, tajuaa koko ajan, missä mennään.
– Kun kirkkoon tullaan, alttari on pitkänperjantain kärsimystapahtumien vuoksi puettu mustaan, Minttu Haapalainen sanoo.
Messussa on pääsiäisylistys, jonka aikana kirkkotekstiilit vaihdetaan valkoiseksi ylösnousemuksen merkiksi. Vasta siinä kohtaa koko kirkko valaistaan.
– Kärsimyksen ja surun jälkeen ilo ja riemu tehdään todelliseksi. Ilman suurta surua ei olisi myöskään niin suurta iloa kuin nyt on, Haapalainen sanoo.
Tämän vuoksi juuri pääsiäisenä muistetaan kastetta
Ylösnousemuksen juhla kaikilla maailman aikavyöhykkeillä huhtikuussa 2017 vie ajassa taaksepäin siten, että maailman joka ikisessä kirkossa seurakunta kantaa mukanaan kaksi tuhatta vuotta vanhaa kristillistä todistusketjua.
Samalla tavalla kuin liekki siirtyy tuohuksesta toiseen, myös todistus Jumalan rakkaudesta siirtyy ihmiseltä toiselle. Ensin tyhjää hautaa todistivat alussa mainittu Magdalan Maria ja Pietari sekä muut opetuslapset. Nyt todistusketjua jatkavat vantaalaiset. Koska tähän ketjuun liitytään kasteessa, pääsiäisyönä katse kiinnittyy myös kastemaljaan.
– Kasteessa ihminen liitetään Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteyteen. Samalla kasteessa tulemme osallisiksi Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Juuri tästähän pääsiäisessä on kyse. Siksi on luonnollista muistaa kastetta juuri pääsiäisenä, Haapalainen sanoo.
Messu päättyy hieman puolenyön jälkeen. Tarkkaan ottaen vasta silloin ollaan ylösnousemusaamun puolella. Loppusoiton jälkeen seurakunta kokoontuu nauttimaan yöpalaa nyyttikestihengessä.
Juustoja, patonkeja tai muita särpimiä ei kannata ottaa juuri enempää kuin mitä itse pystyy syömään. Muuten tulee ruokahävikkiä.
Pääsiäisyön messuja vietetään la 15.4. klo 23 alkaen Kivistön kirkossa (Laavatie 2, messun jälkeen nyyttärit), Hakunilan kirkossa (Hakunilantie 48), Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa (Kustaantie 22, messun jälkeen yöpalaa) ja Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45, messun jälkeen nyyttärit).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon tuomiokirkossa pääsiäisyö on ihmeiden yö
AjankohtaistaEspoon tuomiokirkon pihamaalla kuhisee väkeä keskellä yötä. Mikä saa lähtemään yöllä kirkkoon?
