Mielipide: Eläkeläisten köyhtymiskierre on katkaistava
Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 prosenttia eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa.
Työeläke on Suomessa tärkein vanhuuseläke. Työeläkkeisiin ei lain mukaan voida tehdä tasokorotuksia, vaan ostovoimaa voidaan korjata vain indeksitarkistuksin. Siksi epäoikeudenmukaista, eläkeläisiä lakisääteisesti köyhdyttävää taitettua indeksiä vastustetaan.
Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja.
Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta. Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, mutta eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Niissä oli 1995 varoja 38 miljardia, mutta 2017 jo 200 miljardia. Ei edes rahastojen korkotuottoja ole käytännössä käytetty eläkkeisiin. Työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.
Eläkerahastot ovat koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Niissä on nykyisin varoja lähes neljä kertaa valtion budjetin verran tai kaksi kertaa enemmän kuin koko julkisen talouden velka.
Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 prosentin korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Kuitenkin vuoden 2017 aikana rahastot kasvoivat 14,1 miljardia euroa.
Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu, sillä parempi eläketurva lisää verotuloja. Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentulo- ja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja.
Allekirjoita kansalaisaloite taitetun indeksin muuttamisesta: www.kansalaisaloite.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon diakonia paikkaa Kelan työtä talousasioissa − ongelmia on, myöntää Kela
AjankohtaistaToimeentulotuen Kela-siirto olisi vaatinut vielä enemmän suunnittelua, myöntää Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö. Nyt kuntien sosiaalitoimen osaamista ei pystytä hyödyntämään toimeentulotuen päätöksiä annettaessa.
