Tarja Halonen: Punaposkinen vanhuus aloitetaan jo nuorena
Tarja Halonen kannustaa eläkeläisiä kaikenlaiseen aktiivisuuteen. Hän itse oli pari viikkoa sitten SPR:n Nälkäpäivä-kerääjänä. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva.

Tarja Halonen kannustaa eläkeläisiä kaikenlaiseen aktiivisuuteen. Hän itse oli pari viikkoa sitten SPR:n Nälkäpäivä-kerääjänä. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva.

Tarja Halonen: Punaposkinen vanhuus aloitetaan jo nuorena

Kallion kirkossa puhunut presidentti kannustaa vaikuttamiseen ja kohtuulliseen rohkeuteen.

”Mutta tekin olette pahempiakin aikoja eläneet”, vastasi Tarja Halonen kun ikämies Kallion kirkossa kysyi maailmanpoliittisesta tilanteesta ja suurvaltojen kiristyneistä väleistä.

Vaikka Halosen puheen pääpaino Kallion kirkossa torstaina iltapäivällä oli aiheessa ”Eläkkeelle työstä, vaan ei elämästä”, poliittisia kysymyksiä käsiteltiin myös. Halonen myöntää olevansa poliitikko lopun ikäänsä, vaikka ei sitä enää leipätyökseen teekään.

Maailmanpoliittisesta tilanteesta Halonen totesi, että välillä oli ”pahantuntuinen tilanne, kun Putin ei malttanut mieltään, ja Krim otettiin Venäjän haltuun”. Halosen mukaan useat Itä-Euroopan johtajat ovat pitäneet tilannetta jopa pahempana kuin kylmän sodan aikaa, koska nyt keskusteluja ei käyty Venäjän kanssa edes kulisseissa.

 

Puhumattomuus ja eristäminen eivät tee kenestäkään parempaa ihmistä.

 

Halonen pitää erittäin tärkeänä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui YK:n yleiskokoukseen, jonne ei ollut osallistunut kymmeneen vuoteen, ja että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Putin kävivät kahdenvälisiä keskusteluja. Nyt kun sekä Venäjä että Nato toimivat Syyriassa, Halonen uskoo, että jonkinlaista yhteistyötä kohti on pakko mennä. Isis on molempien yhteinen vihollinen.

”Puhumattomuus ja eristäminen eivät tee kenestäkään parempaa ihmistä”, Halonen sanoo viitaten Putiniin. Hän ei kannata Venäjän eristämistä. ”Pitäisi nyt vaan puhua, ja pitäisi löytää tie puhua toisilleen”.

Kohtuullisuutta elämään

Tarja Halonen puhui Kallion kirkossa myös ympäristöasioista. Hän on aktiivisesti mukana esimerkiksi Itämeren suojelussa.

”Hallituksessakin on todettu, että Suomessa ei voida elää yli varojen. Planeetallamme se kuitenkin on jo tehty paljon suuremmassa mittakaavassa”. 

Halonen peräänkuuluttaa sitä, että miettisimme, voisiko hieman vähemmälläkin tulla toimeen. Hän viittaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 17 kohtaan ja erityisesti sen kohtaan 10 eriarvoisuuden poistamisesta. Jokainen voi toimia tämän hyväksi.

”Toivoisin näitä asioita käsiteltävän tässä salissakin”, Halonen toivoo kirkolta.

Presidentti lipaskerääjänä

Halonen itse on malliesimerkki siitä, että eläkkeellä voi toimia aktiivisesti ja vaikuttaa asioihin. Tähän hän kannusti myös muita. Pari viikkoa sitten hänet saattoi bongata Helsingin rautatieasemalta SPR:n Nälkäpäivä-kerääjänä.

”Nuoret ovat reippaita ottamaan yhteyttä ja lapsethan minut tunnistivat heti ja huusivat nimeäni. Kokemus oli hauska”, Halonen kertoo.

 

Suomi on yhä perusturvallinen yhteiskunta, jossa voi liikkua vapaasti.

 

Paikalla olleiden maahanmuuttajien ja pakolaisten oli vaikea uskoa, että Tarja Halonen on entinen valtionpäämies.

”Oli minulla turvamies siellä mukana, niin kuin aina. Mutta tämä vain kertoo siitä, että Suomi on yhä perusturvallinen yhteiskunta, jossa voi liikkua vapaasti”, Halonen sanoo.

Aktiivisuudelle ei ole ikärajaa

Halonen muistutti, että Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, joista vanhuuseläkeläisiäkin on noin miljoona.

”Vanheneminen ei poista eroja, vaan vahvistaa niitä. Työeläkkeissä erot ovat vielä suuremmat kuin ne työelämässä palkkauksessa olivat. Myös terveyserot ovat ihmisten kesken suuremmat vanhemmiten”.

 

Vanheneminen ei poista eroja, vaan vahvistaa niitä.

 

Myös eläkkeelle siirtymisen syissä on eroja. Halonen kannustaakin kaikkia pitämään kunnostaan  ja viihtyvyydestään huolta.

”Järjestöissä toimimiseen ei ole mitään ikärajaa. Tämä koskee myös poliittisia puolueita. Ja tietysti sellaisia, jotka ovat elämänuransa tehneet järjestöissä, heitä ei eläkkeellä pidättele enää mikään.”

Halonen mainitsee muun muassa Planin, Kirkon Ulkomaanavun, SPR:n järjestöinä sekä Itämeren ja luonnonsuojelun, joiden hyväksi voi toimia eläkkeelläkin.

Vatsatanssia ja uusi tuttuja

Liikuntaan tai muuhun harrastamiseen on Halosesta monia vaihtoehtoja.

”Jotkut tykkävät uida, joku sienestää, toinen käy konserteissa. Tehkää jotain sellaista, mitä olette aina halunneet tehdä. Itse ryhdyin käymään Kallion naisvoimistelijoissa. Olen harrastanut myös, naurakaa vain, vatsatanssia. Se on erittäin hyvä liikuntamuoto selälle. Puolet meidänkin ryhmästä oli mukana lääkärin määräyksestä ja toinen puoli yleisön pyynnöstä.”

 

Jos aikoo punaposkiseksi ja mukavaksi vanhukseksi, kannattaa aloittaa ajoissa.

 

Halonen haluaa kannustaa kohtuulliseen rohkeuteen. Muutaman harrastustunnin jälkeen tullaan ihmisten kanssa yleensä tutuiksi.

”Äitini sanoi, että jos aikoo punaposkiseksi ja mukavaksi vanhukseksi, kannattaa aloittaa ajoissa. Harvoin äkäisestä keski-ikäisestä tulee mukava vanhus, ellei sen eteen tee työtä."

Halonen antaa myös ohjeen, että pitäkää yhteyttä kaiken ikäisiin ihmisiin. Myös nuorempien ihmisten kanssa kannattaa tehdä tuttavuutta.

”Ota se riski, vaikka pelkäisit, että joku torjuu sinut. Ei yhteyden tarvitse johtaa elinikäiseen ystävyyteen, mutta pieni huomioon ottaminenkin voi olla toiselle tärkeää juuri sinä päivänä."

Muutosten kanssa opittava elämään

Halonen muistuttaa, että meihin vaikuttavat paitsi poliittiset päätökset, niin myös ihmiset, jotka nyt tulevat tänne.

”Monet ovat olleet keräämässä SPR:lle, moni on antanut keräyksiin rahaa ja vaatteita ylimääräisestään. Paljon suurempi kysymys on, että miten tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen opitaan elämään uusien tekijöiden kanssa”, Halonen pohtii.

 

Tämä on mun kirkko.

 

Kallion seurakunnan kappalainen Riitta Männistö totesi Tarja Halosen huokaavan aina Kallion kirkkoon tullessaan, että: ”Tämä on mun kirkko”. Halonen tosiaan huokaisi tuon lauseen myös torstaina ja mainitsi Kallion olevan läpimuuttoalue, jossa seurakunnan tehtävänä on yrittää kiinnittää ihmisten juuria kulloiseenkin paikkaan.

”Jospa me pystyttäisiin samalla tavalla suhtautumaan muutoksiin. Oma vaikuttaminen asioihin on tärkeää.”

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi