Kirkon diakonia paikkaa Kelan työtä talousasioissa − ongelmia on, myöntää Kela
Ennen vuoden 2017 Kela-siirtoa kuntien etuusratkaisijat tekivät tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sen ansiosta sosiaaliturvan asiakkaista saatiin parempi kokonaiskuva.

Ennen vuoden 2017 Kela-siirtoa kuntien etuusratkaisijat tekivät tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sen ansiosta sosiaaliturvan asiakkaista saatiin parempi kokonaiskuva.

Kirkon diakonia paikkaa Kelan työtä talousasioissa − ongelmia on, myöntää Kela

Toimeentulotuen Kela-siirto olisi vaatinut vielä enemmän suunnittelua, myöntää Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö. Nyt kuntien sosiaalitoimen osaamista ei pystytä hyödyntämään toimeentulotuen päätöksiä annettaessa.

Vuonna 2017 toimeenpantu toimeentulotukien maksatuksen siirto sosiaalitoimistolta Kelalle kuormittaa yhä diakoniatyöntekijöitä, vahvistaa Diakoniatyöntekijöiden liiton puheenjohtaja Saara Huhanantti.

Perjantaina 14.9. julkistettu Diakoniabarometri 2018 tuo esiin vahvasti sen, kuinka monet diakoniatyöntekijät käyttävät edelleen aikaansa asiakkaidensa neuvomiseen hakemusten kanssa ja etenkin toimeentulotuen oikaisupyyntöihin.

− Usein olemme joutuneet pyytämään Kelalta oikaisua päätökseen, joka on laskettu väärin. Kyse ei ole ollut tulkinnasta, vaan siitä, että Kelassa on tehty virheellisiä päätöksiä.

Kelan johtava tutkija ja toimeentulotukea tutkivan tiimin vetäjä Minna Ylikännö ottaa palautteen nöyrästi vastaan. Viesti on sama, mitä Kela on vastaanottanut myös sosiaalipuolelta.

− Kela-siirto olisi vaatinut vielä enemmän suunnittelua, jotta kuntien sosiaalitoimen osaamista pystyttäisiin hyödyntämään toimeentulotuen päätöksiä annettaessa.

Meillä on nyt tällaisia asiakkaita, jotka ovat jääneet ulos järjestelmästä. Tämä on vahva merkki siitä, että sosiaaliturva ei toimi.
− Liiton puheenjohtaja Saara Huhanantti

Kunnissa etuusratkaisijat tekivät tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa, ja sen ansiosta asiakkaista saatiin parempi kokonaiskuva. Kelalla ei ole samanlaista verkostoa, eikä sen virkailijoilta lähtökohtaisesti vaadita sosiaalityön koulutusta. Toki Kelankin etuuskäsittelijät tekevät yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, mutta ei välttämättä kaikissa kunnissa.

Ylikännön mukaan pitää paikkansa, että Kelassa ei esimerkiksi Kela-siirron alkumetreillä tiedetty kuinka eriarvoisessa asemassa sosiaalituen piirissä olevat ihmiset ovat eri kunnissa. Ylikännö on selvästi harmissaan Kela-siirrosta aiheutuneista ongelmista. Hän on itsekin vastannut toimeentulotukea hakevien puheluihin. Linjan toisessa päässä on usein ollut epätoivoinen ihminen.

− Toimeentulotuki ei ole tyypillinen etuus, vaan se on sosiaalityötä, johon kuuluu olennaisena osana palvelu, asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen hahmottaminen.

Ylikännö ei kuitenkaan halua jäädä surkuttelemaan tilannetta, vaan kutsuu sosiaalityön kentän tekijöitä tiiviimpään vuoropuheluun. Akuuttiin ongelmaan tarvitaan ihmisläheisiä ratkaisuja.

− Toimeentulotuen piirissä ovat ne kaikkein huono-osaisimmat. Siellä on esimerkiksi yksinhuoltajia, joilla ei yhtäkkiä olekaan toimeentuloa. Siellä on lapsia, siellä on kaikkia.

Vahva merkki siitä, että sosiaaliturva ei enää toimi

Diakonian asiakkaita on sekoittanut myös se, että laajan toimeentulotuen piiriin kuuluessa tuen hakija joutuu asioimaan sekä sosiaalitoimen että Kelan luukulla.

Saara Huhanantti huomauttaa, että esimerkiksi Vantaalla diakoniatyön ja sosiaalitoimiston yhteistyö on edelleen hyvää.

”Ehkä Kela-siirto on tosiaan vapauttanut sosiaalitoimelle aikaa asiakastyöhön. Yhteydenottopyyntöihin reagoidaan usein varsin nopeasti. Kuitenkin jos asiakas joutuu asioimaan kahdella luukulla yhden sijasta, voi se tuntua miltei ylivoimaiselta.”

Huhanantti kertoo, että asiakas saattaa olla niin väsynyt uuteen järjestelmään, ettei edes hae tukia vaikka niitä tarvitsisi.

Usein vähäosaiset joutuvat esimerkiksi valitsemaan lääkkeiden ja ruoan väliltä.

− Meillä on nyt tällaisia asiakkaita, jotka ovat jääneet ulos järjestelmästä. Tämä on vahva merkki siitä, että sosiaaliturva ei toimi.

Ihminen pitäisi saada ulos kierteestä

Saara Huhanantti painottaa, että ihmisten auttaminen ja ohjaaminen kuuluu diakoniaan, mutta Kelan tai sosiaalitoimen töiden tekeminen ei. Diakoniatyöntekijät kokevat turhauttavaksi viranomaisverkoston paikkaamisen. Esimerkiksi diakoniasta jaettavat pienet ruokaraha-avustukset eivät riitä auttamaan asiakkaita pois köyhyyskierteestä.

Diakoniassa painotetaan kriisityön merkitystä. Diakonian puoleen kannattaa kääntyä erityisesti silloin, kun asiakas on yllättäen joutunut tyhjän päälle: esimerkiksi kun elämänkumppani on kuollut tai on päätynyt irtisanotuksi.

− Asiakkaita on ajautunut diakonian asiakkaiksi nyt myös siksi, että Kelan toimipisteet ovat harvassa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta hakea tarvitsemiaan palveluita paikan päältä.

Diakoniatyö vaatii entistä enemmän asiantuntijuutta, mutta palkka ei kulje linjassa työn vaativuuden kanssa

Tuoreesta Diakoniabarometristä ilmenee, että kaksi viidestä barometriin vastanneesta diakoniatyöntekijästä puntaroivat alan vaihtamista. Diakoniatyöntekijöiden liiton puheenjohtaja Huhanantti ymmärtää, miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty. Diakonian työ ei ole mitenkään vähentynyt, vaan päinvastoin.

− Kasvavaan tarpeeseen joudutaan vastaamaan koko ajan pienemmällä henkilöstöllä, kun diakonian virkoja seurakunnissa on vähennetty tasaiseen tahtiin. Lisäksi päivittäisessä työssä kohtaamamme haasteet ovat moninaisempia kuin aikaisemmin. Työ vaatii entistä enemmän asiantuntijuutta, mutta palkka ei kulje linjassa työn vaativuuden kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi