Mielipide: Hiippakunnan tilinpäätös meni läpi ilman keskustelua, vaikka budjetti poikkesi hyväksytystä
Kirkko ja kaupunki osoitti 15. huhtikuuta mielenkiintoa Helsingin hiippakunnan taloudenpitoa kohtaan. Lehti referoi Helsingin tuomiokapitulin lakimiesasessorin Ritva Saarion laatimaa tiedotetta, jonka mukaan hiippakunnan talousasiat ovat kunnossa ja esittämäni huomiot pelkkiä ”Korhosen omia mielipiteitä”. Saarion tiedote liittyy siihen, että jätin 14. huhtikuuta rikospoliisille tutkintapyynnön Teemu Laajasalon, Ritva Saarion ja eräiden muiden henkilöiden toiminnasta hiippakunnan taloushallinnossa.
Kirkko ja kaupunki kirjoittaa Saarion huomauttavan, ettei ”Korhonen käyttänyt yhtään puheenvuoroa, kun tilinpäätöstä käsiteltiin tuomiokapitulissa”. Edelleen ”Korhonen ei Saarion mukaan käyttänyt asiasta ainuttakaan puheenvuoroa, vaikka oli läsnä kokouksessa” ja Saarion mukaan ”Korhonen, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus kapitulin istunnossa, ei siellä käyttänyt tilinpäätöksestä puheenvuoroa”.
En tiedä, miksi juuri minun olisi pitänyt käyttää puheenvuoroja kapitulin kokouksessa 12. helmikuuta. Kyseisessä kokouksessa tilinpäätöksestä ei käyttänyt yhtään puheenvuoroa kukaan muukaan.
Puheenjohtaja Laajasalo aloitti tilinpäätöksen käsittelyn sanomalla: ”Tätä ei nyt varmaan tarvitse esitellä.” Saario nyökkäsi. Kun esittelyä ei ollut, ei ollut keskusteluakaan – ja jo sekunteja myöhemmin tilinpäätös oli nuijankopautuksella hyväksytty.
Menettely oli erittäin poikkeuksellinen: yleensä tilinpäätöksestä on aina kuultu lakimiesasessorin esittelypuheenvuoro, jonka jälkeen siitä on käyty keskustelu.
En tiedä, miksi kokouksen varsinaiset päätöksentekijät istuivat tässä tilinpäätöskäsittelyssä aivan hiljaa. Omalta osaltani kerron, että en vielä 12.2. ollut huomannut budjetin väärentämistä. Olin saanut kokouspaperit muutamaa päivää aiemmin. Havaitsin väärennyksen vasta 19.2., kun valmistauduin varsinaiseen tehtävääni, hiippakuntavaltuuston tilinpäätöskokoukseen, joka pidettiin 27.2.
Aloin tilinpäätöstä läpikäydessäni ihmetellä, mihin ovat kadonneet valtuuston budjettiin hyväksymät 10 000 euron diakoniarahat. Ne olivat kadonneet jäljettömiin. Tätä seikkaa tutkiessani havaitsin, että koko noudatettu budjetti oli eri kuin se, jonka valtuusto oli edellisvuonna hiippakunnalle hyväksynyt. Loppusumma oli kasvanut ja sisällölliset kohdennukset muuttuneet merkittävästi.
Oudosta rahasto-otosta ja muutamista muista seikoista olin pyytänyt päästä kysymään keskusrahaston kirjanpidon vastuuhenkilöiltä. Sain pyytämäni vastaukset 18.2. En siis kapitulin kokouksen aikaan 12.2. ollut vielä ymmärtänyt tilanteen olemusta enkä siksi osannut siitä edes kysyä.
Kirkko ja kaupunki kirjoittaa, että ”Korhosen mukaan talousarviota on muutettu sen jälkeen, kun se oli hiippakuntavaltuustossa hyväksytty” ja ”Tilinpäätös päätyi hänen mukaansa nollatulokseen, koska sinne oli siirretty rahaa rahastosta”. Eivät nämä seikat ole mitään ”Korhosen mukaan” -mielipidehöttöä, vaan ne ovat kenen tahansa todennettavissa olevia tosiseikkoja, faktoja. Toimitan mielelläni asiakirjalähteet myös toimituksen tutustuttaviksi.
Johanna Korhonen
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Johanna Korhosen tutkintapyyntö Helsingin hiippakunnasta ei johtanut esitutkintaan
AjankohtaistaPoliisin mukaan kirkon sisäisten arvovaltakysymysten ratkaiseminen ei kuulu Helsingin poliisilaitokselle.
