null Johanna Korhosen tutkintapyyntö Helsingin hiippakunnasta ei johtanut esitutkintaan

Johanna Korhonen epäilee, että hiippakuntavaltuuston jäsenetkin ovat syyllistyneet rikokseen. Kuvan rakennuksessa sijaitsee Helsingin tuomiokapituli.

Johanna Korhonen epäilee, että hiippakuntavaltuuston jäsenetkin ovat syyllistyneet rikokseen. Kuvan rakennuksessa sijaitsee Helsingin tuomiokapituli.

Johanna Korhosen tutkintapyyntö Helsingin hiippakunnasta ei johtanut esitutkintaan

Poliisin mukaan kirkon sisäisten arvovaltakysymysten ratkaiseminen ei kuulu Helsingin poliisilaitokselle.

Poliisi on päättänyt, että Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston entisen puheenjohtajan Johanna Korhosen viime huhtikuussa tekemä tutkintapyyntö Helsingin hiippakunnan piispasta, tuomiokapitulin jäsenistä sekä hiippakuntavaltuustosta ei johda esitutkintaan. Poliisi tiedotti asiasta hiippakuntavaltuuston jäsenille 18. joulukuuta.

Korhonen pyysi poliisia tutkimaan muun muassa, onko piispa Teemu Laajasalo syyllistynyt Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin budjetin väärentämiseen, ja ovatko tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston jäsenet syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen tai luottamusaseman väärinkäyttöön.

Väite budjetin väärentämisestä vailla näyttöä

Tutkintapyynnössään Korhonen väittää, että Laajasalo olisi ylittänyt toimivaltuutensa määräämällä, että hiippakunnan vuoden 2019 budjetin vähän yli 75 000 euron alijäämä katetaan täsmälleen saman suuruisella rahasto-otolla. Korhosen mukaan tällaisestä rahasto-otosta ei ole päätetty tuomiokapitulin istunnossa eikä hiippakuntavaltuustossa.

Tuomiokapitulin rahaston sääntöjen mukaan kyseisen rahaston varoja voidaan käyttää hiippakunnan toimintaan. Poliisin saaman selvityksen mukaan tuomiokapituli oli jo vuonna 2016 linjannut, että rahaston varoja voidaan käyttää juhlavuosien kustannuksiin. Vuonna 2019 rahaston varoilla katettiin Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlallisuuksia.

Poliisin mukaan kapituli nimenomaan on päättänyt asiasta 20.2.2020. Lisäksi rahaston omien sääntöjen mukaan päätösvalta varainkäytöstä kuuluu tuomiokapitulille, joten Korhosen väite, ettei asiasta ole hiippakuntavaltuuston päätöstä, on poliisin mukaan ”täysin vailla merkitystä”.

Poliisin mukaan siitä, että tilintarkastaja on käyttänyt samoja sanoja kuin Saario, ei voi päätellä, että jälkimmäisellä olisi erityisiä valtapyrkimyksiä.

Poliisin mukaan Korhosen väite Laajasalon omavaltaisesta toiminnasta perustuu ”ylimalkaiseen ja perustelemattomaan epäilyyn, jonka tueksi ei ole esitetty eikä havaittu asianmukaisia ja konkreettisia perusteita, eikä väite voi johtaa esitutkinnan aloittamiseen”.

Hiippakuntavaltuusto hyväksyi vuonna 2018 budjetin, joka oli 90 000 euroa pienempi kuin kirkkohallituksen sille myöntämä toimintaraha. Väärät numerot oli kuitenkin myöhemmin korjattu oikeiksi kirkon järjestelmään, mutta hiippakuntavaltuusto ei ollut tehnyt tästä erillistä päätöstä.

Korhosen mukaan tuomiokapitulin vuoden 2019 budjetti oli väärennetty. Poliisin mukaan virheellisen tiedon korjaaminen ei ole väärentämistä.  Samalla poliisi totea, että kirkkolain perusteella on oikeudellisesti epäselvää, onko talousarvion muutokset käsiteltävä tuomiokapitulissa vai hiippakuntavaltuustossa. Poliisin mielestä mitään rikosta ei ole tehty.

Poliisi: kirkon pitää ratkaista erimielisyytensä itse

Korhonen väittää myös, että tuomiokapitulin lakimiesasessori Ritva Saario on rikkonut virkavelvollisuuttaan, koska hän on keskittynyt peittelemään Laajasalon rikollista toimintaa. Poliisi korostaa, että Saario on ollut väitettyjen rikosten tekohetkellä virkavapaalla. Lisäksi poliisin mukaan lakimiesasessorin virkatehtäviin ei kuuluu oman esimiehen valvominen.

Korhonen myös väittää, että Saario on pyrkinyt vaikuttamaan KPMG:n tilintarkastajaan Jorma Nurkkalaan. Korhosen mukaan Saario vähättelee hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan merkitystä käyttämällä ilmausta ”yksittäinen luottamushenkilö”. Koska myös tilintarkastaja on kieltäytynyt huomioimasta Korhosen tietoja viitaten ”yksittäiseen luottamushenkilöön”, Korhonen päättelee, että Saario on onnistunut painostamaan tilintarkastajaa.

Poliisi korostaa, ettei se voi ”ryhtyä selvittämään väitettyä rikosta pelkästään ilmoittajan omien johtopäätöksien ja tulkintojen perusteella”.

Poliisin mukaan siitä, että tilintarkastaja on käyttänyt samoja sanoja kuin Saario, ei voi päätellä, että jälkimmäisellä olisi erityisiä valtapyrkimyksiä.

Johtopäätöksessään poliisi katsoo, että ”erityisesti Laajasaloa koskevien väitteiden tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista selvitystä eikä asiassa saatu selvitys tue ilmoittajan väitteitä”. Poliisi korostaa, ettei se voi ”ryhtyä selvittämään väitettyä rikosta pelkästään ilmoittajan omien johtopäätöksien ja tulkintojen perusteella”.

Poliisi myös toteaa, että ”Helsingin poliisilaitoksen tehtävänä ei ole ratkaista Helsingin hiippakunnan talousasioiden järjestelyyn, toimivaltuuksiin tai arvovaltaan liittyviä kysymyksiä, vaan nämä asiat tulee ratkaista kirkon omin toimin”.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi