Mielipide: Maailmankuvani perustuu tieteeseen – onko kirkossa tilaa minulle?
En ole osallistunut seurakunnan toimintaan, koska olen kokenut, ettei kirkolla ole minulle mitään annettavaa. Viime aikoina olen oppinut sanoittamaan uskoani ja alkanut miettiä, löytyisikö kirkon piiristä samanhenkisiä ihmisiä.
Maailmankuvani perustuu tieteeseen. Sen pohjana ei ole hyvän ja pahan välinen taistelu, vaan ajatus syistä ja seurauksista. Pieni lapsi ei ymmärrä tekojensa seurauksia, minkä vuoksi hän tarvitsee tarkat säännöt siitä, mikä on oikein ja väärin. Aikuiselle on sen sijaan kehittynyt järki, jolla hän ymmärtää tekojensa seuraukset, ja omatunto, joka kertoo, ovatko seuraukset hyviä vai pahoja.
Minulle kristinusko on uskoa siihen, että Jeesus on ”Messias, elävän Jumalan poika”. Usko ei tarkoita tiettyä maailmankuvaa, arvomaailmaa tai moraalikäsitystä. Jokaisella on oma tapansa uskoa, eikä ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa. Kirkon ovien on oltava avoinna kaikille näille tavoille.
Minua huolestuttaa se, millaiset ihmiset pitävät eniten ääntä uskosta. He toimivat portinvartijoina ja ajavat pois kirkon piiristä ne, joiden ajatus- ja arvomaailma ei vastaa heidän omaansa. Tämä nostaa esiin kysymyksen: löytyykö evankelis-luterilaisesta kirkosta sijaa minulle, vai onko minun perustettava oma seurakunta?
Juha Autero
Eläkeläinen, Espoo
Jaa tämä artikkeli:
