Mielipide: Usko kukoistaa tieteellisen maailmankuvan rinnalla – biologiaa ei voi kiistää
Juha Autero kysyi, onko hänelle tilaa kirkossa, sillä hänen maailmankuvansa perustuu tieteeseen. Hyvä Juha, kyllä on.
Kristillinen ja tieteellinen maailmankuva eivät sulje toisiaan pois. Hyvä ja paha eivät taistele maailmassa, sillä Kristus ratkaisi taiston jo ristillä.
Aikuiselta löytyvät järki ja omatunto ovat valitettavan subjektiivisia osviittoja. Meiltä puuttuu yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat teon seurauksia ja mitkä niistä ovat hyviä.
Uskonto tarjoaa uskonväittämien ohella reflektiotyökaluja esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin: Mikä on hyvää, mikä pahaa? Onko minusta hyvä asia myös toisesta hyvä? Mikä on järkeni vastuu luomakunnasta?
Tueksi tarvitaan arvoja, joita uskontotraditiot auttavat kartoittamaan. Alkuräjähdys on tapahtunut. Miksi? Kenties Jumala aiheutti sen. Kehittyikö järkemme, koska tiedon puusta syötyämme jouduimme elämään, jossa on järkeiltävä, koska kaikki ei olekaan enää hyvää?
Uskonasioilla ei voi kiistää biologiaa, eikä toisen ihmisarvoa voi laskea. Tämä on osa tieteellisen maailmankuvan ja kukoistavan uskonelämän käsikynkkää.
Suotta pykäisit uutta seurakuntaa, parahin Juha. Kirkossa on tilaa dialogille, kyseenalaistamiselle, valmiille ajatusraameille sekä silkalle mystiselle uskolle tieteeseen perustuvan näkökulman rinnalla – ei sen kilpailijana.
Pietari Jetsonen
Teologian maisteriopiskelija, aktiiviseurakuntalainen kymmenkunta vuotta, Helsinki
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
