Mielipide: Monenlaista ruoka-apua tarvitaan
Leipäjonot ja ruoka-apu ovat viimeisistä viimeisin avustamisen muoto. Maria Suomalainen kertoi pelkäävänsä, että tämä apu olisi muuttumassa vastikkeelliseksi tai pakottaen osallistavaksi (K&k 27.9.). Huoli on ymmärrettävä, ja ruoka-aputoimijat ottavat sen vakavasti.
Sininauhaliitto tekee valtakunnallisesti yhdessä kahdeksan jäsenjärjestönsä kanssa Ruokajonosta osallisuuteen -projektia. Projektin tehtävänä on löytää ruoka-aputoiminnan asiakkaille sellaisia tukimuotoja, joiden avulla heitä voidaan auttaa erilaisissa elämäntilanteissa.
Tärkein havainto on ollut, että jonossa kävijät tarvitsevat hyvin erilaisia asioita: yksi nauttii siitä, että saa osallistua ruoan valmistamiseen tai jakamiseen, toinen asiakas tarvitsee mukaansa ruokakassin, josta valmistaa kotona ruokaa. Jotkut nauttivat siitä, että saavat osallistua yhteiseen ruokahetkeen, valmiin aterian ääreen. Jollekin asiakkaalle suurin huoli voi olla, että tietokoneasiointi on mahdotonta tai että virkistäytymiseen ei ole mahdollisuutta. Hengelliselle työlle ja tuelle on myös tarvetta.
Näitä erilaisia tukimuotoja tuodaan tarjolle, jotta jokainen löytää niistä tarvitsemansa.
Osallisuuden käsitteellä tarkoitetaan myös sitä, että ihmisellä on itsellään oikeus valita. Jokainen on itse oman arkensa ja elämänsä paras asiantuntija.
Ruoka-aputoiminta on monelle vähävaraiselle välttämätöntä arjen turvaamiseksi. Erilaisissa elämäntilanteissa tarvitaan erilaista tukea – ja yhtä varmasti tarvitaan vielä palvelua, jossa ruoka-apua tarvitseva voi käydä vain noutamassa mukaansa ruokakassin.
Kirjoittaja on Sininauhaliiton projektityöntekijä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hävikkiruoka ei aina vastaa avunsaajien tarpeita
Hyvä elämäTeologian tohtori Anna Sofia Salonen: Parempi tavoite olisi hävikkiruoan määrän vähentäminen.